Fingridin mukaan ennusteet saattavat yllättää myönteisesti, sillä niissä ei ole voitu ottaa huomioon sähkönkäyttäjien kulutusmuutoksia ja säästötalkoita.
Eurooppalaiset kantaverkkoyhtiöt ovat koonneet yhteen arvionsa siitä, miten tulevana talvena niillä riittää sähköä maan omiksi tarpeiksi ja vietäväksi muualle, kuten Suomeen.
Erityisesti Ruotsin arviot ovat Suomen sähköhuollon kannalta erittäin tärkeitä, sillä Suomessa kulutetusta sähköstä hetkittäin jopa viidesosa tuodaan Ruotsista. Viroon Suomi tällä hetkellä vie enemmän kuin tuo.
Kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E:n raportti listaa, että sähkön riittävyyteen liittyy riskejä Suomessa, Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Muualla Euroopassa riskejä nähdään etenkin Ranskassa ja Irlannissa.
ENTSO-E:n raportin mukaan sähkön laskennallinen tehovaje on koko talven aikana jotakin 12 minuutin ja 11 tunnin välillä.
Raportissa puhutaan keskimääräisestä tehovajeesta, joka tarkoittaa sähkön kulutuksen nousemista tuotannon ja tuonnin ylärajoille.
Laskettu tehovaje ei automaattisesti tarkoita sähkökatkoja, sillä se ei ota täysin huomioon esimerkiksi käyttäytymisen muutosta ja suomalaisten aiempaa suurempaa osallistumista sähkön säästötalkoisiin. Sähkön säästäminen ja kulutuksen siirtäminen pois kysyntäpiikkien hetkiltä voivat olla ratkaiseva keino välttää sähkökatkot.
Raportissa arvioidaan muun muassa sään vaikutus sähkön kulutukseen ja tuotantoon. Sen lisäksi otetaan huomioon todennäköisyydet voimalaitosten ja siirtoyhteyksien vikaantumiseen.
– Perustilanteessa sähköpulan todennäköisyys vaikuttaa verrattain pieneltä, Suomen kantaverkkoyhtiö Fingridin johtaja Tuomas Rauhala sanoo.
Mutta huonolla tuurilla epävarmuustekijä kääntyy Suomen sähköjärjestelmää vastaan. Vielä huonommalla tuurilla monta epävarmuustekijää kääntyy vastaiseksi samaan aikaan.
Voimaloiden ja siirtoyhteyksien vikaantumiset ovat harvinaisia ja vielä harvinaisempaa on, että niitä olisi useampi yhtäaikaa.
– Tänä talvena on useampia epävarmuuksia, jotka tekevät sähköpulatilanteista todennäköisempiä, mutta edelleen on hyvinkin mahdollista, että kaikki menee hyvin, Rauhala tyynnyttelee.
Fingridin valvomossa seurataan herkeämättä talkoohengen kehittymistä ja sähkön kulutuksen muuttumista. Tietoa hyödynnetään päivittäin, sillä sähkön kulutus ja tuotanto on pidettävä tasapainossa joka hetki sekunnin murto-osien tarkkuudella.
Aiemmat ennusteet perustuvat kuluttajien aiempaan käyttäytymiseen. Tänä vuonna korkeat hinnat ja tieto vakavasta tilanteesta ovat muuttaneet käyttäytymistä. Siksi Rauhala arvioi, että sähkön riittävyysennusteet saattavat olla liian pessimistisiä.
– Jos ennusteet sähkön säästämisestä ja käytön ajoittamisesta osoittautuvat vääriksi on hyvin, hyvin todennäköistä, että tilanne on parempi kuin ennakoitu.
Sähkön kulutuksen vähentämisellä on merkitystä sähköpulan torjumisen, mutta myös siinä, että keskihinnasta tulee edullisempaa kuin ilman säästämistä.
