Kotihoidon tuki kannustaa etenkin äitejä jäämään lasten kanssa kotiin, mikä aiheuttaa haittoja sekä vanhemmille että lapsille, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimus.
Kotihoidon tuella on useita haittavaikutuksia äideille ja lapsille, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuore tutkimus.
Haitat myös kasvavat sitä mukaa, mitä suurempaa kotihoidon tukea perheen kotikunta maksaa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin dataa kunnista, joissa on ryhdytty maksamaan ylimääräistä kotihoidon tukea vuosina 1994–2014. Tuen maksua on vertailtu lukuisiin väestötietoihin, kuten vanhempien työllisyystilastoihin sekä lasten ja nuorten koulutus- ja rikostilastoihin.
Näin on pystytty vertailemaan laajasti, miten kotihoidon tuen määrän kasvu vaikutti perheiden elämään.
Kotona olleiden lapsien koulutustaso jää matalammaksi
Kotihoidon tuki vaikuttaa paitsi vanhempiin, myös lapsiin.
– Vaikutukset lapsiin eivät ole ainakaan positiivisia, toteaa VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen.
Kunnissa, joissa maksetaan isoa kotihoidon tuen lisää, lapset tekevät enemmän virheitä neuvolatesteissä, joissa mitataan lapsen kognitiivisia taitoja.
Lisäksi nämä lapset hakeutuvat muita vähemmän lukioon ja korkeakouluihin. Heillä on myös muita suurempi riski jättäytyä kokonaan pois toisen asteen koulutuksesta.
Isoa kotihoidon tukea maksavissa kunnissa paljon rikoksia tekeviä nuoria
Suurta tukea maksavien kuntien lapset syyllistyvät myös muita useammin rikoksiin 15–18-vuotiaina.
Nämä erot ovat kohtalaisen pieniä, mutta kuitenkin tilastollisesti merkitseviä, Kosonen kertoo.
Kotihoidon tuki vaikuttaa lasten tulevaisuuteen todennäköisesti siksi, että nämä lapset osallistuvat muita harvemmin varhaiskasvatukseen ja äitien tulotaso jää keskivertoa pienemmäksi, Kosonen kertoo.
Myös tässä näkyy ero muihin maihin: Suomessa lapset osallistuvat harvemmin varhaiskasvatukseen kuin muissa Pohjoismaissa.
Tulot tippuvat jopa 70 prosenttia
Kotihoidon tukea maksetaan, kun huoltaja jää kotiin alle 3–vuotiaan lapsen kanssa. Keskimäärin tukea maksetaan noin 500 euroa kuussa.
Kotihoidon tukea voi saada kumpikin vanhempi, mutta valtaosa tuen saajista on äitejä.
Tutkimuksen mukaan suurempi kotihoidon tuki vähentää kotiin jäävän vanhemman työllisyyttä ja ansiotuloja jopa kymmenen vuotta lapsen syntymän jälkeen.
– Työllisyyden ja tulojen väheneminen vaikuttaa hyvin pitkäkestoiselta, sanoo Kosonen.
Tutkimuksissa puhutaan yleisesti ”lapsisakosta” eli siitä, kuinka paljon kotiin jäävän vanhemman tulot putoavat verrattuna töissä käyvään puolisoon.
Vuosi lapsen syntymän jälkeen lapsisakko on jopa 70 prosenttia. Vuosien mittaan lapsisakko pienenee noin 20 prosenttiin.
Jos kotihoidon tukea ei maksettaisi, lapsisakko olisi alusta alkaen vain 20–30 prosenttia, kertoo Kosonen.
Suomessa lapsisakko on monia verrokkimaita suurempi. Esimerkiksi Tanskassa lapsisakko on alusta lähtien vain 20 prosentin luokkaa.
Tutkimuksen tulokset eivät mairittele Suomen kotihoidon tuen järjestelmää. Sen mukaan kotihoidon tuki heikentää merkittävästi sekä vanhempien että lasten tasa-arvoa.
Tutkimuksen perusteella perheitä auttaisikin paremmin sellainen tukimuoto, joka ei olisi sidottu lapsen hoitamiseen kotona, Kosonen toteaa.
– Tässä ei olisi sinänsä mitään vikaa, jos se ei ohjaisi äitien käyttäytymistä. Mutta se kuitenkin voimakkaasti ohjaa äitejä sitä pidempiin kotihoitojaksoihin, mitä suurempi tuki on.
Voit keskustella aiheesta 2.12. kello 23:een saakka.
