Tuore tutkimus: nämä ovat yleisimmät syyt, miksi varusmies­palvelus jää kesken

Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusartikkeli ampuu alas sitkeitä luuloja varusmiespalveluksesta.

Soveltuuko nykynuori terveytensä puolesta varusmiespalvelukseen? Kysymys on inhimillisesti kiinnostava ja sillä on suuri merkitys Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle.

Maanpuolustuskorkeakoulun tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin tuhansien Kaartin jääkärirykmentissä palvelleiden fyysistä ja henkistä soveltuvuutta: palvelusten keskeyttämisiä ja palveluskelpoisuuden uudelleenarviointeja kolmen vuoden aikana, vuosina 2018–2020. Kaartin jääkärirykmenttiin saapuu joka vuosi 1 700–1 800 alokasta.

Lääkintäkapteeniluutnantti Richard Lundellin tekemä tutkimus julkaistiin kesäkuun lopussa ilmestyneessä kirjassa Sodan usvaa – sodankäynti muutoksessa. Teoksen on toimittanut yleisen sotataidon professori, everstiluutnantti Marko Palokangas. Lundell toimi tutkimusaikana Santahaminan päällikkölääkärinä.

Nykynuorten henkisestä ja fyysisestä kunnosta huolestuneet voivat nyt huokaista helpotuksesta.

”Tutkimuksen perusteella palvelukseen asti päätyvä nykynuori soveltuu terveytensä puolesta varsin hyvin tämän päivän varusmiespalvelukseen – vain noin kymmenes palveluksen aloittaneista keskeyttää palveluksen terveydellisin syin. Suurin osa tietyillä terveydellisillä rajoitteilla B-luokassa palvelevista suoriutuu palveluksesta ja heille annetuista palvelustehtävistä hyvin”, Lundell kirjoittaa.

Tutkimus ampuu alas muutamia sitkeitä luuloja varusmiespalveluksesta.

Aineisto ei tukenut usein kuultavaa väitettä, jonka mukaan talven saapumiserässä aloittavien varusmiesten terveydentila olisi heikompi kuin kesällä palvelukseen astuvien. Näyttöä ei löytynyt myöskään siitä, että tietyissä perusyksiköissä palvelevista varusmiehistä suhteellisesti suurempi osuus keskeyttäisi palveluksen.

Ja vielä tämäkin myytti kumoutuu tutkimustulosten valossa:

”Monesti toistetut väitteet, joiden mukaan palveluksen keskeytysten määrä nousisi erityisissä palveluksen vaiheissa (esimerkiksi alokaskauden lopussa palveluspaikka­valintojen aikoihin tai esimerkiksi aliupseerikurssin alussa) eivät saa tukea tämän tutkimuksen aineistosta”, Lundell toteaa.

Tämä yleinen käsitys sen sijaan sai tutkimuksesta vahvistusta: Lähes puolet varusmiespalveluksen keskeyttämiseen johtaneista päätöksistä tehtiin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana. Sen jälkeen keskeytysten määrä laski selvästi.

Lue lisää: Ohikulkija ällistyi yöllä: Aseistettuja sotilaita Kesä­rannassa, myös Mäntyniemi täynnä sotilaita

Kaartin jääkärirykmentissä palveluksen keskeytti tutkimusjakson aikana 619 varusmiestä. Keskimäärin rivistä poistui terveydellisistä syistä 13 prosenttia palvelukseen astuneista. Suurin osa keskeytyksistä johtui mielenterveydellisistä syistä. Toiseksi yleisin syy olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Suurin osa palveluskelpoisuuden uudelleenarvioinneista tehtiin puolestaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella. Arviointi johti useimmiten varusmiehen siirtoon A-luokasta B-luokkaan, mutta merkittävä osa johti myös palveluksen keskeyttämiseen. Toiseksi eniten uudelleenarviointeja tehtiin mielenterveydellisistä syistä.

”Merkittävin osa mielenterveyshäiriöistä liittyi ahdistuneisuuteen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja masennuksen oireisiin. Suurimmalla osalla oli ollut jonkinlaisia oireita jo ennen palvelusta. Kuvaavaa tällä ryhmällä oli kuitenkin se, että vain harvalla oli ollut aikaisempaa terveydenhuollon kontaktia oireiden johdosta”, Lundell raportoi.

Palveluskelpoisuutta arvioitiin uudelleen myös päihteiden vuoksi. Useimmissa tapauksissa syynä oli kannabiksen käyttö. Siihen ja muiden huumausaineiden käyttöön puolustusvoimilla on nollatoleranssi.

”

Merkittävin osa mielenterveyshäiriöistä liittyi ahdistuneisuuteen, sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja masennuksen oireisiin.

Lundell esittää myös keinoja, joilla poistumaa saisi vähennettyä. Lieväasteisista mielenterveyshäiriöistä ja toimintakykyä vain vähän rajoittavista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsiviä varusmiehiä voitaisiin tukea palveluksen alussa entistä paremmin ja lisätä heidän kouluttamistaan erilaisiin tukitehtäviin. Näille varusmiehille voisi Lundellin mukaan myös kehittää uusi palveluskelpoisuusluokka.

Maavoimien komentajana viime vuonna toiminut kenraaliluutnantti Petri Hulkko kertoi lokakuussa, että puolustusvoimat selvittää uuden B2-palveluskelpoisuusluokan käyttöönottoa. B2-palveluskelpoisuus­luokkaan määrätyt varusmiehet voisivat Hulkon mukaan sopia esimerkiksi kybertehtäviin, mediavarusmiehiksi ja erilaisiin huollon ja logistiikan tehtäviin, kuten tiettyihin kuljetustehtäviin.

– Jos on esimerkiksi joku kyberosaaja, jolla on ylipainoa ja jolla ei ole edellytyksiä tulla turvallisesti koulutetuksi jalkaväkitaistelijaksi, niin olisihan se meidänkin kannalta tyhmää olla hyödyntämättä hänen taitojaan vain siksi, että hänellä on ylipainoa. Hänen toimintaympäristönsä ei olisi metsässä kovassa pakkasessa vaan olosuhteet vastaisivat aika lähelle niitä, joissa hän kotona toimii, Hulkko sanoi.

Lundell esittää myös eräänlaista ”vilttikomppaniaa” poistuman vähentämiseksi.

”Lisäksi kokeiluna voisi perustaa yhteen tai useaan joukko-osastoon erillisen, tähän tarkoitukseen suunnitellun erityisyksikön selkeästi määritellyillä tehtävillä. Erityisyksikössä palvelusrytmin tulisi olla joustava ja varusmiehiin kohdistuvien vaatimusten kevyempiä sekä tuen yksilöllistä”, Lundell ehdottaa.

Mahdollinen keino voisi Lundellin mukaan myös olla erityisen siirtymävaiheen käyttöönotto palveluksen keskeyttämisen yhteydessä. Kasarmilta siviiliin siirtynyt varusmies voisi siirtymävaiheen aikana käydä varuskunnassa ”totuttautumisjaksoilla”, jotta yhteys joukko-osastoon ei katkeaisi.

Lue lisää: Tällainen voisi olla varusmiesten uusi B2-luokka – katso lista mahdollisista sodanajan tehtävistä

Lue lisää: Elli juoksi historiallisen tuloksen poliisi­koulun kunto­testeissä – katso taulukosta, miten itse pärjäisit