Ulkomaat|Turkin ja Syyrian järistys
Avustustyöntekijöillä on maanjäristyksissä kaksi kohderyhmää, kertoo Suomen punaisen ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö.
Siviilit kerääntyvät nuotion ympärille tuhoutuneiden rakennusten raunioilla Kahramanmarasissa, Etelä-Turkissa. Kuva: Adem Altan / AFP
Matilda Jokinen HS
TURKIN ja Syyrian maanjäristyksen uhriluku kasvaa jatkuvasti. Tiistai-iltana kuolleita oli jo yli 7 000.
Samana päivänä Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijat arvioivat, että kuolleiden lopullinen määrä saattaa kohota jopa 20 000:een.
Luku kuulostaa suurelta, sanoo Suomen punaisen ristin kansainvälisen katastrofiavun päällikkö Marko Korhonen. Hänen mukaansa uhriluvun arvioiminen edellyttää muun muassa järistysalueen asukastiheyden tarkkaa tuntemista.
Maanantain maanjäristys tapahtui kuitenkin humanitaarisesti huonoon aikaan.
”Kellonaika nostaa uhrilukua, sillä aamuyöstä ihmiset olivat kotona ja vielä sängyssä. Lisäksi sää oli kylmä. Kun ollaan lähellä nollakeliä, selviytymismahdollisuudet raunioissa ovat pienemmät.”
Lue lisää: ”Siellä he vielä ovat ja kukaan ei ole tullut auttamaan”, sanoo 28-vuotias Mubeccel Ester, jonka isovanhemmat jäivät romahtaneeseen taloon
Usein kiinnitetään huomiota maanjäristysten kuolonuhrien määrään, mutta humanitaarisen työn kannalta on osattava kiinnittää huomiota niihin, jotka tarvitsevat humanitääristä apua, Korhonen huomauttaa.
”
”Kansainväliset tiimit saapuvat yleensä ainakin vuorokauden myöhässä.”
Maanjäristys on jättänyt satojatuhansia ihmisiä kodittomiksi. Samalla se ravisteli osin juuri sellaisia alueita, joissa asui jo valmiiksi miljoonia pakolaisia vaikeissa olosuhteissa.
Maanjäristyksissä avustustyöntekijöillä on kaksi kohderyhmää, Korhonen kertoo. Parin ensimmäisen päivän aikana kaivetaan esiin haavoittuneita ja kuolleita. Raskain vastuu tästä vaiheesta jää usein paikallisten harteille.
”Kansainväliset tiimit saapuvat yleensä ainakin vuorokauden myöhässä.”
Parin vuorokauden jälkeen todennäköisyydet löytää eloonjääneitä pienenevät huomattavasti, joitain onnekkaita poikkeuksia lukuun ottamatta. Toisessa vaiheessa pelastustyön keskiössä on avun antaminen ihmisille, jotka ovat menettäneet kotinsa. He tarvitsevat vettä, ruokaa ja yösijan.
Kyse on paitsi romahtaneiden talojen asukkaista, myös niistä, joiden kotirakennukset ovat yhä näennäisesti pystyssä. Pystyyn jääneet talot muodostavat järistysten jälkeen ongelman, Korhonen sanoo. Monissa niistä on vaurioita, jotka eivät näy päällepäin.
”On paljon asuntoja, joihin ei voi mennä sisälle ennen kuin ne tarkastetaan.”
Korhonen on itse ollut avustustyössä Nepalissa huhtikuun 2015 maanjäristyksen jälkeen. Tuolloin 7,8 magnitudin maanjäristys tappoi noin 9 000 ihmistä.
Korhosen mukaan Nepalissa sää oli parempi kuin nyt Turkissa ja Syyriassa, mutta avustustyöntekijöillä oli ongelmia päästä syrjäseutujen tuhoalueille. Nyt Turkin puolen tuhoalueille on päästy tiettävästi hyvin.
Syyriassa on toisin. Käynnissä oleva aseellinen konflikti on jo ennalta vaikeuttanut avustusjärjestöjen toimintaa maassa. Tiistaina YK:n tiedottaja kertoi, että järistyksen vuoksi apuvirta Turkin kautta Luoteis-Syyriaan on katkaistu toistaiseksi täysin.
Syyrian hallinto on pyytänyt apua YK:lta, mutta haluaa itse hallinnoida avun jakamista, kertoo uutistoimisto Reuters. Kapinallisten hallitsemilla alueiden asukkaat pelkäävät tämän merkitsevän, etteivät he tule koskaan näkemään apua.
Lue lisää: Bakrin perheen kotitalon kaksi ylintä kerrosta romahti – Syyrian Aleppossa pulaa kaikesta
Syyriassa raivaustyöt eivät nekään todennäköisesti ole niin pitkällä kuin Turkissa, Korhonen arvioi. Turkin yhteiskunta on suhteellisen kehittynyt ja sen oma pelastuskoneisto on vahva. Myös Turkin Punainen puolikuu on järjestönä voimakas, Korhonen kertoo.
Syyrian Punaiselta puolikuulta on sen sijaan puuttunut tarvittava raskas kalusto raunioiden raivaamiseen, ja sitä on jouduttu lainaamaan kovalla hinnalla yksityiseltä puolelta.
Suomi lähettää Turkkiin ja Syyriaan miljoonan euron edestä humanitääristä apua Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kautta. Rahalla tarjotaan kotinsa menettäneille ihmisille ruokaa, suojaa, lääketarpeita ja psykososiaalista tukea, kertoo ulkoministeriö tiedotteessaan.
”
”Jälkijäristykset luovat pelon ilmapiiriä.”
Korhosen mukaan on tärkeää, että apua lähetettäessä kunnioitetaan paikallisten toiveita. Avun perille saaminen on logistisesti usein vaikeaa.
”Perille vietävän tavaran on vastattava mahdollisimman hyvin tarpeeseen, ettei turhaan rasiteta logistiikkaketjua.”
Oman pulmansa aiheuttavat jälkijäristykset, joiden vuoksi pelastustyöntekijöiden on toimittava raunioissa äärimmäisen varovaisesti. Korhosen mukaan jälkijäristykset luovat pelon ilmapiiriä, ja etenkin osa alkuperäisen järistyksen kokeneista voi olla liian peloissaan nukkuakseen sisätiloissa. Siksi alueilla nukutaan usein telttamajoituksessa.
”Osa jälkijäristyksistä on hitaita ja alkaa tärinällä, jonka aikana ehtii poistua rakennuksesta. Mutta toiset vain nytkähtävät romahtamisen tyyppisesti. Se on hermoja raastavaa.”
