Turkin ja Syyrian järistys | Kuolleita jo yli 9 500 – Talvi­myrsky vaikeuttaa pelastus­töitä, eloon­jääneitä uhkaavat neste­hukka ja hypotermia

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan julisti tiistaina Turkin järistysalueelle kolmen kuukauden poikkeustilan. Hän aikoo vierailla katastrofialueilla keskiviikkona.

Varhain maanantaiaamuna Kaakkois-Turkissa ja Syyriassa tapahtui voimakas maanjäristys, jonka voimakkuus oli 7,8. Maanantaina havaittiin myös toinen järistys, jonka voimakkuudeksi kerrottiin 7,6.

Keskiviikkoaamuna Suomen aikaa järistyksen kuolonuhrien määrä oli noussut yli 9 500:aan. Viranomaistietojen mukaan kuolonuhreista 6 957 on Turkissa ja 2 547 Syyriassa, uutistoimistot kertovat. Uhrilukujen ennustetaan vielä kasvavan.

Lisäksi Turkissa on loukkaantunut yli 37 000 ihmistä, Syyriassa yli 4 600.

Järistyksen takia tuhansia rakennuksia on romahtanut niin Turkissa kuin Syyriassakin. Turkin mukaan lähes 3 000 rakennusta on luhistunut, mukaan lukien sairaaloita.

Kaksi päivää järistysten jälkeen pelastustyöntekijät kaivavat eloonjääneitä raunioista koleassa ulkoilmassa. Esimerkiksi Turkissa Gaziantepin järistysalueella lämpötila pyörii nollan tuntumassa, öisin on pakkasta.

Lisäksi Turkkia koetellut talvimyrsky on jäädyttänyt päätiet ja pakottanut kolme päälentokenttää sulkemaan toimintansa.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan maanjäristys on vaikuttanut 13 miljoonan turkkilaisen elämään. Turkissa on 85 miljoonaa asukasta.

Erdoğan aikoo vieraila katastrofialueilla keskiviikkona.

HS kokosi yhteen, mitä järistysten seurauksista tiedetään tällä hetkellä.

Lue lisää: ”Kukaan ei ole tullut meitä auttamaan”, sanoo 21-vuotias Yaren keskellä raunioita

Millaiset mahdollisuudet eloonjääneiden löytämiselle on?

Ensimmäinen järistys tapahtui varhain maanantaina. Kahden vuorokauden jälkeen mahdollisuudet selvinneiden löytämiseen heikkenevät huomattavasti.

BBC:n haastattelema pelastustyön asiantuntija Richard Edward Moon kertoo, että ajan kuluessa ihmisen elimistön rajat tulevat vastaan.

Aikuinen menettää vuorokaudessa reilun litran vettä. Moonin mukaan ihminen alkaa tulla vakavasti sairaaksi, kun hän on menettänyt kahdeksan litraa vettä yhteen menoon.

Lisäksi kylmän sään jatkuessa monien raunioihin jääneiden ihmisten kohtalona on hypotermia.

Tiistaihin mennessä 8 000 ihmistä oli saatu pelastettua raunioiden ja rojun seasta, kertoi uutistoimisto AP:n mukaan Turkin varapresidentti Fuat Oktay. Siihen mennessä noin 38 000 ihmistä oli Oktayn mukaan hakenut turvaa julkisista suojista, hotelleista, ostoskeskuksista, stadioneilta, moskeijoista ja yhteisökeskuksista.

”Aikaikkuna ihmisten löytämiselle esimerkiksi rakennuksen raunioista on suhteellisen lyhyt”, sanoo HS:n haastattelema ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen.

Lue lisää: Maan­järistys iski poliittisesti moni­mutkaiselle alueelle, mikä vaikeuttaa avustustöitä – ”On aktiivista konfliktia ja monta eri toimijaa”

Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti uutistoimisto AFP:n mukaan, että uhrimäärät voivat kasvaa jopa kahdeksankertaisiksi.

”Näemme valitettavasti aina maanjäristysten kohdalla, että tiedot kuolleiden ja loukkaantuneiden määristä kasvavat nopeasti viikon sisällä”, WHO:n edustaja Catherine Smallwood sanoi.

Lue lisää: WHO: Uhriluku voi kohota jopa 20 000:een

Järistyksen ajankohta on lisännyt uhrien määrää. Se tapahtui aamuyöllä, kun ihmiset olivat nukkumassa. Myös heikko rakennuskanta on monin paikoin vaikuttanut siihen, kuinka paljon rakennuksia on romahtanut.

Miten pelastustyöt etenevät?

Pelastustöitä ovat hidastaneet muun muassa teiden ja muun infrastruktuurin kärsimät mittavat vahingot, jotka ovat hidastaneet myös kotinsa menettäneiden auttamista.

Tiistaina Erdoğan julisti kolmen kuukauden poikkeustilan kymmeneen Etelä-Turkin maakuntaan, jotka kokivat pahimpia vaurioita maanjäristyksen vuoksi. Julistuksen tarkoitus on vahvistaa pelastusoperaatioita.

Poikkeustilan julistaminen antaa Turkin hallinnolle laajemmat valtuudet säätää uusia lakeja ja rajoittaa tiettyjä oikeuksia, kertoo uutistoimisto Reuters. Poikkeustilan on määrä päättyä 14. toukokuuta ennen Turkin vaaleja.

Viimeksi maahan on julistettu poikkeustila vuonna 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

”Olemme päättäneet määrätä poikkeustilan, jotta operaatioita voidaan toteuttaa nopeasti”, sanoi Erdoğan.

Pelastustöissä turkkilaisia on turhauttanut niin kutsutun ”maanjäristysveron” hyödyttömyys, kertoo BBC. Turkin hallitus määräsi veron yli kaksi vuosikymmentä sitten vuoden 1999 tuhoisan maanjäristyksen jälkeen.

Veron tarkoitus oli auttaa katastrofien torjunnassa ja kehittää hätäpalveluita. BBC:n turkinkielisen palvelun mukaan Turkin hallitus ei ole kuitenkaan koskaan julkisesti selittänyt, miten verottamalla saatuja rahoja käytetään.

Turkkiin on myös julistettu seitsemän päivän suruaika maanjäristyksen vuoksi. Lisäksi kaikki koulut on CNN Türk -televisiokanavan mukaan suljettu 13. helmikuuta saakka.

Uutistoimisto Reutersin mukaan WHO on erityisen huolestunut alueista, joihin ei ole saatu yhteyttä järistyksen jälkeen.

Uutistoimisto AP:n mukaan kymmenet­tuhannet ihmiset viettivät yön kylmässä säässä ja hakeutuivat suojaan muun muassa moskeijoihin ja ostoskeskuksiin. BBC:n toimittaja kertoi, että esimerkiksi Turkin Osmaniyessa ihmiset eivät uskaltaneet varhain tiistaiyönä palata koteihinsa. Kaupungissa pelastustöitä on hankaloittanut rankka vesisade.

Myös jälkijäristykset ovat vaarantaneet pelastustöiden turvallisuutta, kertoo CNN.

Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus oli tiistaiaamuun mennessä mitannut alueella ainakin sata jälkijäristystä, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan 4 tai yli. Vaikka jälki­järistysten voimakkuus yleensä pienenee ajan kuluessa, voimakkuudeltaan yli 5–6:n järistykset ovat edelleen mahdollisia.

Ovatko järistyksessä kärsineet alueet saamassa lisäapua?

Lukuisat maat, Suomi mukaan lukien, ovat ilmoittaneet valmistelevansa avun lähettämistä Turkkiin.

Sisäministeriön mukaan Suomi lähettää Turkkiin asiantuntija-apua, joka tukee pelastustöissä ja avustustehtävissä. Asiantuntijat lähetetään EU:n pelastuspalvelu­mekanismin kautta.

Suomessa selvitetään sisäministeriön mukaan myös muun avun, kuten mahdollisen materiaaliavun, lähettämistä Turkkiin ja Syyriaan.

Keskiviikkoyönä Suomen aikaa saksalainen telekommunikaatioyritys Deutsche Telekom ilmoitti sanomalehti The New York Timesin mukaan, että se tarjoaa maksuttomat puhelut ja tekstiviestit Saksan, Turkin ja Syyrian välille.

Lue lisää: Suomi lähettää Turkkiin asian­tuntijoita, myös materiaali­avun lähettämistä kartoitetaan

Myös Ukraina on ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan valmis lähettämään kymmeniä pelastustyöntekijöitä Turkkiin. Naton mobilisoimasta tuesta Turkille kertoi puolestaan sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Erdoğanin mukaan 70 maata on tarjonnut apuaan etsintä- ja pelastustöissä.

YK:n pääsihteerin António Guterresin tiedottaja Stéphane Dujarric kertoi, että YK pyrkii auttamaan muun muassa Luoteis-Syyriassa olevia pakolaisia. Alueella on noin 2,7 miljoonaa syyrialaispakolaista.

Syyrian terveysministeriön mukaan maanjäristys on aiheuttanut tuhoja Aleppon, Latakian, Haman ja Tartusin alueella. Jo ennen järistystä Aleppon infrastruktuuri on ollut hyvin heikossa kunnossa.

Tiistaina YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) tiedottaja Madevi Sun-Suon kertoi, että aputoimitukset Turkista Luoteis-Syyriaan on toistaiseksi keskeytetty maanjäristyksen tuhojen vuoksi. YK on koordinoinut rajan yli kulkevaa avustusta vuodesta 2014 saakka, mutta Sun-Suonin mukaan on epäselvää, milloin apu saadaan uudelleen kulkemaan.

”Jotkut tiet ovat rikki, joillekin ei pääse. Ratkottavissa on logistisia ongelmia. Harkitsemme kaikkia tapoja, joilla apua saadaan sitä tarvitseville”, hän kertoo.

Yksi vaihtoehto olisi toimittaa apu Syyrian hallinnon alueiden ja sisällissodan etulinjojen läpi. Presidentti Bašar al-Assad on pitkään vaatinut, että humanitaarista apua toimitettaisiin Damaskoksen kautta Turkin sijasta.

Syyriaan suuntavan avun pääsemistä perille hankaloittaa maassa edelleen käynnissä oleva sisällissota, huomautti myös The Washington Post. Lisähaasteita avun organisointiin tuo se, että järistysalueella on useita viranomais­tahoja ja alueelliset tilanteet eroavat toisistaan.

”On huomattavasti haastavampaa toimia alueilla, joilla on aktiivista konfliktia ja montaa eri toimijaa. Se vaatii turvallisuutta, koordinointia ja pääsyä alueille”, sanoo Niklas Saxen.

Sodan vuoksi monilla länsimailla on heikot tai olemattomat diplomaattiset suhteet presidentti al-Assadin hallintoon. Toisaalta avun lähetysvalmiudesta Syyriaan ovat ilmoittaneet muun muassa Kiina, Iran, Irak, Venäjä ja Israel.

Mitä vaurioista tiedetään?

Iskenderunin satama eteläisessä Turkissa Hatayn maakunnassa on kärsinyt pahoja vaurioita järistyksen vuoksi.

Reutersin mukaan satamassa oli tiistaina tulessa satoja kontteja, ja rahtialuksia on jouduttu ohjaamaan muihin satamiin. Sammutustöitä vaikeuttavat kaatuneet kontit, joiden vuoksi pelastuslaitoksen on ollut vaikea päästä paikalle.

Turkin puolustusministeriö tiedotti tiistai-illalla, että satamapalo oli saatu sammutettua armeijan helikopterien ja koneiden avulla, raportoi Reuters.

Maailman suurin rahtilaivavarustamo AP Møller-Mærsk sanoi logistiikka- ja kuljetusinfrastruktuurin järistysalueella, mukaan lukien Iskenderunissa, vaurioituneen merkittävästi. Yhtiön mukaan sataman toiminnot on toistaiseksi keskeytetty.

Uutistoimisto AFP:n mukaan palo alkoi maanantaina kello 17 paikallista aikaa, kun yksi kontti kaatui. Reutersin lähteen mukaan tulipalon aiheuttamien lieskojen ja savun perusteella palo todennäköisesti alkoi kontista, jossa kuljetettiin helposti syttyvää teollisuusöljyä.

Yhteensä Hatayssa on tuhoutunut ainakin 1 200 rakennusta ja kuollut Turkin varapresidentti Oktayn mukaan yli 870 ihmistä.

HS:n työryhmä: Ilmo Ilkka, Sandra Korhonen, Saara Aholainen ja Essi Sutinen.