Turkin ja Syyrian järistys | Selviytyjien etsimisessä kuluva vuoro­kausi on elin­tärkeä: WHO huolissaan alueista, joihin ei ole saatu yhteyttä

Uhriluvut ovat nousseet pitkin maanantaita ja tiistaita, ja niiden ennustetaan kasvavan vielä entisestään. Pelastustöitä ovat hankaloittaneet muun muassa tuhoutunut infrastruktuuri ja sääolosuhteet.

Varhain maanantaiaamuna Kaakkois-Turkissa tapahtui voimakas maanjäristys, jonka voimakkuudeksi kerrottiin 7,8. Maanantaina havaittiin myös toinen maanjäristys, jonka voimakkuudeksi kerrottiin 7,6.

Järistyksen takia tuhansia rakennuksia on romahtanut niin Turkissa kuin Syyriassakin.

Tiistaiaamuun mennessä uhriluku oli noussut jo yli 5 000 kuolleeseen. Turkissa kuolleita oli viranomaistietojen mukaan ainakin yli 3 400 ja Syyriassa yli 1 600. Uhrimäärien ennustetaan vielä nousevan.

Loukkaantuneita oli Turkissa yli 20 400 ja Syyriassa noin 1 500. HS kokosi yhteen, mitä järistysten seurauksista tiedetään tällä hetkellä.

Millaiset mahdollisuudet eloonjääneiden löytämiselle on?

Kuuden aikaan aamulla Britannian yleisradioyhtiö BBC kertoi asiantuntija­haastatteluihin nojaten, että seuraavat 24 tuntia ovat elintärkeitä selviytyjien löytämiselle. Kahden vuorokauden jälkeen mahdollisuudet selvinneiden löytämiseen heikkenevät huomattavasti.

”Aikaikkuna ihmisten löytämiselle esimerkiksi rakennuksen raunioista on suhteellisen lyhyt”, sanoo HS:n haastattelema ulkoministeriön kehityspolitiikan neuvonantaja Niklas Saxen.

Lue lisää: Maan­järistys iski poliittisesti moni­mutkaiselle alueelle, mikä vaikeuttaa avustustöitä – ”On aktiivista konfliktia ja monta eri toimijaa”

Maailman terveysjärjestö (WHO) varoitti uutistoimisto AFP:n mukaan, että uhrimäärät voivat kasvaa jopa kahdeksankertaisiksi.

”Näemme valitettavasti aina maanjäristysten kohdalla, että tiedot kuolleiden ja loukkaantuneiden määristä kasvavat nopeasti viikon sisällä”, WHO:n edustaja Catherine Smallwood sanoi.

Järistyksen ajankohta on lisännyt uhrien määrää. Se tapahtui aamuyöllä, kun ihmiset olivat nukkumassa. Myös heikko rakennuskanta on monin paikoin vaikuttanut siihen, kuinka paljon rakennuksia on romahtanut.

Miten pelastustyöt etenevät?

Pelastustöitä ovat hidastaneet muun muassa teiden ja muun infrastruktuurin kärsimät mittavat vahingot, jotka ovat hidastaneet myös kotinsa menettäneiden auttamista.

Uutistoimisto Reutersin mukaan WHO on erityisen huolestunut alueista, joihin ei ole saatu yhteyttä järistyksen jälkeen.

Uutistoimisto AP:n mukaan kymmenettuhannet ihmiset viettivät yön kylmässä säässä ja hakeutuivat suojaan muun muassa moskeijoihin ja ostoskeskuksiin. BBC:n toimittaja kertoi, että esimerkiksi Turkin Osmaniyessa ihmiset eivät uskaltaneet varhain tiistaiyönä palata koteihinsa. Kaupungissa pelastustöitä on hankaloittanut rankka vesisade.

Myös jälkijäristykset ovat vaarantaneet pelastustöiden turvallisuutta, kertoo CNN.

Yhdysvaltain geologinen tutkimuskeskus oli tiistaiaamuun mennessä mitannut alueella ainakin sata jälkijäristystä, jotka ovat olleet voimakkuudeltaan 4 tai yli. Vaikka jälki­järistysten voimakkuus yleensä pienenee ajan kuluessa, voimakkuudeltaan yli 5–6 järistykset ovat edelleen mahdollisia.

Ovatko järistyksessä kärsineet alueet saamassa lisäapua?

Lukuisat maat, Suomi mukaan lukien, ovat ilmoittaneet valmistelevansa avun lähettämistä Turkkiin.

Sisäministeriön mukaan Suomi lähettää Turkkiin asiantuntija-apua, joka tukee pelastustöissä ja avustustehtävissä. Asiantuntijat lähetetään EU:n pelastuspalvelu­mekanismin kautta.

Suomessa selvitetään sisäministeriön mukaan myös muun avun, kuten mahdollisen materiaaliavun, lähettämistä Turkkiin ja Syyriaan.

Lue lisää: Suomi lähettää Turkkiin asian­tuntijoita, myös materiaali­avun lähettämistä kartoitetaan

Myös Ukraina on ulkoministeri Dmytro Kuleban mukaan valmis lähettämään kymmeniä pelastustyöntekijöitä Turkkiin. Naton mobilisoimasta tuesta Turkille kertoi puolestaan sotilasliiton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

YK:n pääsihteerin António Guterresin tiedottaja Stéphane Dujarric kertoi, että YK pyrkii auttamaan muun muassa Luoteis-Syyriassa olevia pakolaisia. Alueella on noin 2,7 miljoonaa syyrialaispakolaista.

Syyriaan suuntavan avun pääsemistä perille hankaloittaa maassa edelleen käynnissä oleva sisällissota, huomauttaa The Washington Post. Lisähaasteita avun organisointiin tuo se, että järistysalueella on useita viranomais­tahoja ja alueelliset tilanteet eroavat toisistaan.

”On huomattavasti haastavampaa toimia alueilla, joilla on aktiivista konfliktia ja montaa eri toimijaa. Se vaatii turvallisuutta, koordinointia ja pääsyä alueille”, sanoo Niklas Saxen.

Sodan vuoksi monilla länsimailla on heikot tai olemattomat diplomaattiset suhteet presidentti Bašar al-Assadin hallintoon. Toisaalta avun lähetysvalmiudesta Syyriaan ovat ilmoittaneet muun muassa Kiina, Iran, Irak, Venäjä ja Israel.

Turkkiin on julistettu seitsemän päivän suruaika maanjäristyksen vuoksi. Lisäksi kaikki koulut on CNN Türk -televisiokanavan mukaan suljettu 13. helmikuuta saakka.