Turkissa on oltu hyvillään siitä, että Turkki-vastaiset mielenilmaukset ovat pysyneet Suomessa maltillisina. Mielipiteen ilmaisua ei silti pidä rajoittaa Turkin mielistelyn vuoksi, varoittaa tutkija.
Laura Kangas,
Marica Paukkeri
Turkkilaislehti kehuu Suomea siitä, ettei täällä suvaita Koraanin polttamista toisin kuin Ruotsissa. Helsingin poliisilaitos kertoi tiistaina tapauksesta, jossa poliisi esti Koraanin polttamisaikeet tammikuussa järjestetyssä Nato-vastaisessa mielenilmauksessa.
Suomi ja Ruotsi odottavat Turkilta hyväksyntää maiden Nato-jäsenyydelle. Ruotsissa rajut Turkki-vastaiset mielenilmaukset ovat närkästyttäneet Turkkia, mutta Suomessa mielenosoitukset ovat olleet pieniä ja maltillisia.
Suomen pitää kuitenkin varoa, ettei se ryhdy mielistelemään Turkkia, sanoo Helsingin yliopiston politiikantutkija Johanna Vuorelma.
– Voi olla uhka sananvapaudelle, jos lähdetään tekemään poliittisia linjanvetoja siitä, mitä saa tehdä julkisuudessa ja mitä ei, Vuorelma toteaa.
Vuorelman mukaan voi olla ongelmallista, jos laillista sananvapauden käyttöä aletaan voimakkaasti kritisoida: päädytään harmaalle alueelle, jossa ei ole varmaa, mitä voi sanoa ja mitä ei.
Vuorelma muistuttaa kylmän sodan ajasta, jolloin Suomessa ei ollut sopivaa arvostella Neuvostoliittoa liian kärkkäästi. Neuvostoliiton kritisointi ei ollut laitonta, mutta sananvapaus rajoittui itsesensuurilla.
– Me emme missään tilanteessa halua ajautua tähän uudelleen, Vuorelma sanoo.
Suomalaiset ovat asennetutkimusten mukaan ylpeitä sananvapaudesta. Mutta kun turvallisuustilanne kiristyy, sananvapaus jää helposti taka-alalle, Vuorelma kertoo. Silloin sananvapauden kannattajatkin alkavat herkästi kannattaa rajoituksia, jos niiden ajatellaan parantavan turvallisuutta.
Rikosoikeuden professori: Suomessa saa mennä hyvin pitkälle ennen kuin rajat tulevat vastaan
Laki sääntelee sananvapauden käyttöä monin tavoin. Rangaistavia tekoja ovat muun muassa kunnianloukkaus, laiton uhkaus, uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan sananvapaus yltää Suomessa hyvinkin pitkälle.
– Pilapiirroksissa ja taiteessa saa Suomessa mennä hyvinkin pitkälle ennen kuin rajat tulevat vastaan. Toki pilapiirroskin voi olla niin jyrkkä ja pahantahtoinen, että siitä voi seurata esimerkiksi kiihottamisrikossyyte.
Sananvapauden rajoja rikkovista rikoksista seuraa yleensä sakkorangaistus. Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tuomio voi olla kovempikin, jos teon vakavuus sitä edellyttää.
Nuotion mukaan uskonrauhaan liittyviä rikoksia koskeva lainsäädäntö on auttamattomasti vanhentunut. Hänen mukaansa sääntelyn poistaminen olisi perusteltua.
– Näin on jo monessa Euroopan maassa tehty. Toisaalta nyt on voitu nähdä, että tästä on ollut yllättävääkin hyötyä tällaisiin provokaatioihin puuttumisessa.
Onko Turkin kritisoiminen järkevää?
Ruotsissa tehtyjen Koraanin polttamisten jälkeen sekä Ruotsin että Suomen valtiojohdosta on todettu, että provokatiiviset toimet voivat olla riski kansalliselle turvallisuudelle.
Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson varoitti tiistaina, että Ruotsin mielenosoitukset vaarantavat Ruotsin kansallista turvallisuutta. Myös Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kritisoi tammikuussa mielenosoittajia siitä, että he ”leikkivät Suomen ja Ruotsin turvallisuudella”.
– Tulkitsen lausuntoja niin, että meillä on sananvapauden suoja ja rikosoikeudellinen kontrolli, mutta onko meidän järkevää käyttää sitä sananvapautta, sitä voi jokainen itse miettiä, rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio toteaa.
Poliitikot ovat sanomistensa kanssa hankalassa tilanteessa, sanoo mediatutkija, professori Anu Koivunen.
– Kaikkien keskeisten ministerien sanomiset Suomessa ja Ruotsissa ovat osa kansainvälistä diplomatiaa, mutta toisaalta he puhuvat myös kansallisille yleisöille.
Koivunen huomauttaa, että kukaan ei ole esittänyt sananvapautta kaventavia muutoksia lainsäädäntöön. Siksi hän ei usko, että keskustelu mielenosoituksista vaarantaisi sananvapautta.
Politiikantutkija Johanna Vuorelma suhtautuu poliitikkojen sanomisiin kriittisemmin. Vuorelman mukaan heidän pitäisi myös ymmärtää, että Turkin vaatimuksiin liittyy paljon muitakin intressejä kuin huoli turvallisuudesta.
– Turkki käyttää näitä vaatimuksia pelimerkkeinä. Niihin pitäisi vastata, että me puolustamme nyt tätä suomalaista liberaalin demokratian mallia, jossa ihmisillä on oikeus tuoda esiin kantojaan ja osoittaa mieltään.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 2.2. klo 23:een saakka.
