Yhdysvaltalainen turvallisuuspolitiikan professori Stephen Flanagan uskoo, että Turkin Nato-lausunnoissa on kyse poliittisesta pelistä ennen Turkin tulevia vaaleja.
WASHINGTON Hyvin epätodennäköistä ja todella epämieluisa vaihtoehto. Näin transatlanttisen turvallisuuden ja Turkin turvallisuuspolitiikan professori Stephen Flanagan kuvailee sitä vaihtoehtoa, että Suomi liittyisi sotilasliitto Natoon ilman Ruotsia.
– Tärkeimmät liittolaishallinnot eivät haluaisi niin käyvän. Ne eivät halua että jäsenyyssuunnitelma hajoaa, Georgetownin yliopistossa turvallisuuspolitiikkaa opettava Flanagan toteaa.
Turkin johto on väläyttänyt olevnasa valmis harkitsemaan Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten ratifionnin erottamista toisistaan, jos Nato, Suomi ja Ruotsi sellaista esittävät.
Flanagan arvioi, että Erdoganin kommentit liittyvät yhä ensisijaisesti sisäpoliittiseen peliin ja lähestyviin vaaleihin. Lisäksi Turkki yrittää yhä varmistaa F16-kauppojen etenemisen ohi senaatissa ilmenneiden esteiden.
Ei Suomea ilman Ruotsia
Yhdysvallat on ilmaissut toistuvasti tukevansa sekä Ruotsin että Suomen Nato-jäsenyyksiä. Yhdysvaltain johto ei ole toistaiseksi reagoinut Erdoganin kommentteihin siitä, että Turkki voisi ratifioida Suomen jäsenyyden mutta ei Ruotsia.
Stephen Flanaganin mukaan vaihtoehto on kuitenkin hyvin epämieluisa paitsi Yhdysvalloille, myös Saksalle ja Britannialle. Hänen mukaansa kummankin maan liittyminen Natoon tarjoaa sotilasliitolle erinomaisen mahdollisuuden koko Itämeren alueen puolustuksen suunnitteluun. Jos Ruotsi jäisi sotilasliiton ulkopuolelle se hankaloittaisi suunnittelua.
– Mutta jos Erdogan päättäisi todella täysin estää Ruotsin liittymisen Natoon, Suomelle olisi yhä edullista liittyä siitä huolimatta. Toivon, että siihen ei ajauduta, Flanagan sanoo.
Sisäpoliittista peliä ja ulkopoliittista kiristystä
Stephen Flanagan uskoo, että Turkin vitkuttelussa on ennen kaikkea kyse lähestyvistä vaaleista ja sisäpoliittisesta pelistä. Flanaganin mukaan Erdogan uskoo nationalistisen retoriikan auttavan tulevissa vaaleissa.
Lisäksi Turkin ja Yhdysvaltain välillä on useita kysymyksiä, joiden ratkaisua Turkki yrittää kääntää itselleen mieluiseen suuntaan, Flanagan muistuttaa.
Turkin ja Yhdysvaltain välejä hiertävät tällä hetkellä muun muassa laahaavat F16-hävittäjäkaupat sekä Turkin Kreikkaan kohdistama uhkailu.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden toivoo kongressin hyväksyvän modernisoitujen F16-hävittäjien myymisen Turkille. Noin 20 miljardin dollarin arvoinen asekauppa on kuitenkin törmännyt kovaan vastustukseen senaatissa.
Muun muassa senaatin ulkoasiainvaliokunnan johtaja Bob Menendez on vannonut estävänsä asekaupat (siirryt toiseen palveluun) jos Turkki ei paranna ihmisoikeustilannettaan ja lopeta Yhdysvaltain alueellisten liittolaisten uhkailua. Tällä Menendez viittaa uhkauksiin, joita Turkki on osoittanut Kreikalle.
Flanagan uskoo kaikesta huolimatta, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyden ratifioiminen ennen Naton ensi kesän kokousta on mahdollista. Jos näin ei käy, kyseessä olisi hänen mukaansa sotilasliiton kannalta huolestuttava epäonnistuminen.
