Asiantuntijan mukaan Turkin merkitys Natolle on unohtunut: sen geostrateginen sijainti on merkittävä. Turkin erottaminen sotilasliitosta olisi myös mahdotonta.
Hanna Visala,
Riikka Kajander
Vauhdikkaan alun jälkeen Suomi on jumittunut tiellään Natoon. Turkki on riitaantunut Ruotsin kanssa, ja sen myötä Suomenkin hakuprosessi junnaa paikallaan.
Suomi ja Ruotsi ovat Natolle tärkeitä, mutta niin on myös Turkki.
Suomen Nato-jäsenyys riippuu tällä hetkellä Turkista ja Unkarista. Kaikki muut maat ovat jo ratifioineet Suomen jäsenyyden. Suomi on siis teknisesti Naton-jäsen, jos Turkki ja Unkari hyväksyvät jäsenyyden. Sen jälkeen Suomen pitää vielä itse hyväksyä jäsenyytensä.
Kysyimme Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajalta ja ulkopolitiikan asiantuntijalta Tuomas Forsbergiltä, miten Turkin asenne vaikuttaa sen Nato-asemaan ja Suomen jäsenyyteen.
1. Voiko Turkin erottaa Natosta, jos se ei hyväksy Suomea ja Ruotsia sotilasliittoon?
Kun Turkista on tullut Nato-keskustelun ”häirikkö” ja jarruttaja, Turkin tärkeä merkitys Natolle on unohtunut. Turkki on geostrategisesti erittäin tärkeä maa Natolle, sanoo Forsberg.
Turkkia ei voi käytännössä erottaa sotilasliitosta. Jos Turkista halutaan päästä eroon, pitää Naton päälle rakentaa uusi järjestelmä, mutta tämä ei ole näköpiirissä, Forsberg toteaa.
– Turkki on myös muslimimaa. Naton on tärkeää osoittaa, että sotilasliitto ei ole muslimeita vastaan, sanoo Forsberg.
– Yksi tärkeä syy Natolle pitää Turkki jäsenenä on se, että näin estetään suoran sodan mahdollisuus Turkin ja Kreikan välillä. Siellä taustalla muhii edelleen isoja kiistoja, toteaa Forsberg.
2. Pääseekö Suomi ollenkaan Natoon, jos Turkki ei hyväksy Ruotsia sotilasliittoon?
Suomella on vielä varaa odottaa, mutta puolen vuoden sisällä pitäisi tapahtua jotain suuntaan tai toiseen, sanoo Forsberg.
– Takarajaa jäsenyysneuvotteluille ei käytännössä ole, mutta oman kansallisen edun takia meidän pitää kesällä tehdä ratkaisu.
Forsberg muistuttaa, että vaikka Suomi on maantieteellisesti Ruotsin puskurina itään, se ei ole Ruotsille tae turvallisuudesta.
– On ajateltu, että Ruotsi on suojassa. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, koska Itämerellä myös Ruotsi on haavoittuvainen. Gotlanti on tästä hyvä esimerkki. Ruotsi on Venäjän merinaapuri, Forsberg muistuttaa.
3. Voiko Turkin mielipide Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen muuttua kevään kuluessa?
Suomen valtiojohto odottaa, että Turkin presidentinvaalien jälkeen maa hyväksyisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Forsbergin mukaan tästä ei tietenkään voi mennä takuuseen, varsinkin Ruotsin osalta.
– Ennen vaaleja ei tule tapahtumaan mitään, koska Erdogan hakee etuja sekä ulkopoliittisesti että sisäpoliittisesti. Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi ja siitä saatavat hyödyt ovat yksi hänen valttinsa kevään vaaleissa, Forsberg sanoo.
Vaalit pidetään 14. toukokuuta. Niiden jälkeen tilanne muuttuu, Forsberg toteaa.
– Jos Turkki edelleen jatkaa samaa linjaa, sen asema alkaa heiketä ulkopoliittisesti. Samalla myös maan johtajan uskottavuus kärsii.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.
