Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

"Turvallisuusalan ammattilaisen ei tarvitse olla iso mörkö" – uudessa turvallisuusalan perustutkinnossa korostetaan vuorovaikutustaitoja

Uusi turvallisuusalan perustutkinto korostaa vuorovaikutustaitoja ja asiakaspalvelua, sillä kansalaiset kohtaavat arjessaan yhä useammin vartijoita ja järjestyksenvalvojia.

Julkisen liikenteen järjestyksenvalvojat kohtaavat yhä enemmän väkivaltaa työssään. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Suomen ensimmäinen vartioimisliike perustettiin tasan sata vuotta sitten, vuonna 1922. Suomen Vartioimis- ja Sulkemis Oy:n perustamisen jälkeen yksityinen turva-ala on kasvanut rajusti ja alan liikevaihto on jo noin miljardi euroa. Kasvun myötä yksityisen turva-alan osaamisvaatimukset ovat muuttuneet, kun perinteisestä teollisuusvartioinnista on siirrytty yhä voimakkaammin erilaisten turvallisuuspalvelujen suuntaan.

Tavallinen kansalainen törmääkin kodin ulkopuolella liikkuessaan käytännössä päivittäin vartijoihin ja järjestyksenvalvojiin. Esimerkiksi tavallisena arkipäivänä suomalainen saattaa aamulla kohdata ensin lähikaupassa myymälävartijan ja tämän jälkeen työmatkalla metron tai juna-aseman järjestyksenvalvojan.

Töihin saapuessa on toimistorakennuksen aulassa vastaanottotiskin takana yhä useammin aulavartija ja lounastauolla kauppakeskuksessa vastaan kävelee todennäköisesti järjestyksenvalvoja. Illalla kansalainen saattaa kohdata vielä joko ravintolan järjestyksenvalvojan tai terveyskeskuksen sairaalavartijan.

Turvallisuuspalvelujen arkipäiväistyminen on tuonut asiakaspalvelun yhä vahvemmin osaksi turvallisuusalan ammatillista koulutusta, kertoo turvallisuusalan opettaja Tommi Nyström Luksia-oppilaitoksesta.

– Asiakaspalvelu on nyt tuotu näkyvämmäksi, koska asiakaspalvelu on yksi keskeisimmistä asioista aina kun me toimimme ihmisten kanssa turvallisuustyössä, Nyström toteaa.

Turvallisuusalalla pitää käyttää enemmän aivoja ja painia vähemmän

Uudessa turvallisuusalan perustutkinnossa on perinteisen vartioinnin ja turvasuojauksen oheen tuotu uudeksi suuntautumisvaihtoehdoksi turvallisuusvalvonnan asiakaspalvelu -kokonaisuus, joka antaa mahdollisuuden suuntautua aulavartiointiin ja turvatarkastuksen työtehtäviin esimerkiksi käräjäoikeuksissa.

Nyström sanookin, että maallikoiden mielikuvat turvallisuusalan ammattilaisista isoina kaljupäisinä miehinä, eivät vastaa todellisuutta.

– Meillähän on hirveän laaja tehtäväkenttä. Ei tarvitse olla iso ja mörkö, vaan mieluummin olisi ne aivot, joilla ajatella ja hoitaa ne asiat parhaalla mahdollisella tavalla, Nyström naurahtaa.

Vartijoiden ja järjestyksenvalvojien kohtaama väkivalta on lisääntynyt

Yksityisen turvallisuusalan työntekijlöihin kohdistuva väkivalta on tutkimustulosten (siirryt toiseen palveluun) mukaan lisääntynyt 2000-luvulla. Tutkimusten mukaan eniten väkivaltaa kohtaavat ravintoloiden järjestyksenvalvojat ja sairaalavartijat. Myös julkisten tilojen ja kauppakeskusten järjestyksenvalvojilla on suurempi riski joutua voimankäyttötilanteisiin.

Tutkintouudistuksessa oli alun perin tarkoitus lisätä perustutkinnon voimankäyttökoulutuksen määrää, mutta lausuntokierroksen (siirryt toiseen palveluun) jälkeen suunnitelmasta luovuttiin. Tommi Nyström muistuttaa, että vaativien asiakaskohtaamisten hoidossa hyvät vuorovaikutustaidot ovat usein painitaitoja tärkeämpiä.

– Voimankäyttö lähtee oikeasti hyvistä vuorovaikutustaidoista. Fyysisen voimankäytön ja voimankäyttövälineiden hallinta ovat erikoistyökaluja, joihin saa koulussa riittävän osaamistason käytännön työelämään.

Vartijat ja järjestyksenvalvojat ovat arkipäivää kauppakeskuksissa ja myymälöissä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Digitaitoja jatkossa lisää

Kesällä julkaistu EU-raportti työvoima- ja osaamispulasta (siirryt toiseen palveluun) yksityisissä turvallisuuspalveluissa EU:n jäsenvaltioissa nostaa esille huolen koulutettujen turva-ammattilaisten saatavuudesta tulevaisuudessa. Työnantajien mukaan erityisesti kyber- ja it-osaamisessa on puutteita. Itsekin turva-alan yrittäjänä toimiva Tommi Nyström jakaa raportin huolen.

– Uhkakartta muuttuu koko ajan, esimerkiksi riskienhallinnassa pitää ymmärtää sähkönjakelun häiriöiden merkitys yrityksen turvallisuudessa. Kyberturvallisuus ja toimintä digitaalisessa ympäristössä jäi tutkintouudistuksessa vähän ohueksi, Nyström summaa.

Valtaosa vartijoista ja järjestyksenvalvojista työskentelee lyhyiden korttikoulutusten pohjalta. Nyström uskoo, että hyvät työllisyysnäkymät kannustavat ihmisiä suorittamaan myös turva-alan ammatillisia tutkintoja, joita voidaan räätälöidä varsinkin aikuisopiskelijoiden osalta melko vapaasti. Turvallisuusalan perustutkinto antaa myös mahdollisuuden hakeutua turvallisuusalan tradenomikoulutukseen.