Turvallisuuspolitiikka | ”Missäpä naiset?” Kuvaan mahtui 16 miestä, kun puolustus­valiokunta tapasi presidentin

Turvallisuuspolitiikka on edelleen miesten areena, sanoo vihreiden Hanna Holopainen. Hänen mielestään Venäjän hyökkäys Ukrainaan pakottaa viimeistään pohtimaan asevelvollisuuden tulevaisuutta.

Keskustan kansanedustaja Joonas Könttä jakoi torstaina Twitterissä kuvan, joka herätti tuoreeltaan vilkasta keskustelua. Kuvassa on eduskunnan puolustusvaliokunta ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö presidentin virka-asunnolla Mäntyniemessä.

Kuudentoista ihmisen kuvassa ei ole yhtään naista. ”Missäpä naiset? Kotilieden äärellä?” Twitterissä kysellään.

Viisitoistajäsenisessä puolustusvaliokunnassa istuu vain kaksi naista. Kuvan jakanut valiokunnan jäsen Könttä ei lähde arvioimaan epätasaisen edustuksen syitä.

”Jokainen eduskuntaryhmä tekee omat päätöksensä valiokuntapaikoista. Kannustaisin kaikkia puolueita suosimaan pätevyyttä sukupuoleen katsomatta, sillä Suomi on täynnä fiksuja naisia ja miehiä.”

Toinen valiokunnassa istuvista naisista on vihreiden Hanna Holopainen. Hän oli mukana vierailulla Mäntyniemessä, mutta rajautui pois Köntän jakamasta kuvasta.

Holopaisen mukaan kuva Mäntyniemestä kuvaa hyvin turvallisuuspolitiikkaa Suomessa: siihen osallistuvat enemmän miehet, ja se on vakava asia, Holopainen sanoo.

”Se on paitsi tasa-arvokysymys, myös turvallisuuskysymys.”

Holopainen kertoo olleensa jo ennen kansanedustajan työtä kiinnostunut kokonaisturvallisuusasioista ja opiskelleensa turvallisuusjohtamista.

”Eduskunnassa ihan hämmästyin, miten se onkin niin, että miehet päätyvät puolustusvaliokuntaan.”

Valiokunnan sisällä sukupuolella ei Holopaisen mukaan ole merkitystä.

”Olen mielestäni saanut puheaikaa ja vaikutusmahdollisuuksia samalla tavalla kuin muutkin. Valiokunnassa on hyvä henki, ja siellä tehdään yhtenä joukkueena töitä.”

Holopainen arvioi, että epätasaisen jaon taustalla on pitkälti asevelvollisuus, joka koskee vain miehiä. Puolustus ja esimerkiksi siihen liittyvät termit eivät ole naisille yhtä itsestäänselvästi tuttuja kuin miehille.

Holopaisen mukaan viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut Euroopan turvallisuustilanteen heikkeneminen pakottaa miettimään, miten Suomessa naiset otetaan enemmän mukaan maanpuolustukseen.

”Meillä on juridinen ristiriita, jossa perustuslaki velvoittaa kaikkia maanpuolustukseen, mutta asevelvollisuus koskee vain miehiä. Naisille ei anneta työkaluja maanpuolustukseen.”

Uuden ulottuvuuden kokonaisturvallisuuteen tuovat myös hybridiuhat, Holopainen sanoo. Myös tämä näkökulma korostaa hänen mielestään sitä, että ei ole järkeä jättää puolta ikäluokista pois asevelvollisuuden piiristä.

”Hybridivaikuttaminen voi kohdistua keneen tahansa, ei siinä kysytä sotilaspassia. Tämä ajattelu on meiltä puuttunut, ja se pitää korjata.”