Suomalaisiin synnytyksiin pureutuva tutkimushanke on havainnut puutteita sekä traumaattisten synnytysten tunnistamisessa että jälkihoidossa.
Suomessa on käynnissä ensimmäinen laaja yhteiskunnallinen tutkimushanke synnytyksistä, niiden hoidosta ja niihin liittyvästä kulttuurista.
Osana tutkimusta työryhmä kerää synnyttäjien kokemuksia, ja jo tähän mennessä kertyneistä vastauksista voi vetää johtopäätöksen synnytyksen kulun dramaattisistakin vaikutuksista perhe-elämään.
– Huono synnytyskokemus voi vaikuttaa todella voimakkaasti äidin ja lapsen suhteeseen. Monet äidit, joilla on traumakokemus, kuvaavat sitä, että he eivät ole pystyneet tuntemaan rakkautta tai antautumaan sellaiseen suhteeseen, johon he olisivat halunneet, toteaa Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan yliopistotutkija, sosiologian dosentti Kaisa Kuurne.
Tutkimusryhmän haastattelemien psykoterapeuttien mukaan tämäntyyppiset tilanteet on lisäksi vaikea havaita ja tunnistaa.
– Edes läheiset ihmiset eivät tätä välttämättä huomaa, Kuurne huomauttaa.
Pahimmillaan synnytykseen liittyvät traumakokemukset saattavat viedä lisääntymishalut kokonaan.
Tästä löytyy ryhmän mukaan laaja näyttö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perhebarometrista vuodelta 2015 sekä tutkimuskirjallisuudesta.
– Jopa kolmannes naisista ja neljännes miehistä, jotka eivät halua toista lasta, ilmoittavat syyksi aiemmat raskaus- ja synnytyskokemukset.
Osuus saattaa Kuurnen mukaan olla vielä tätäkin isompi, ja tutkijaryhmä tekeekin parhaillaan omaa kyselyä aiheesta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella.
Turvattomuuden tunne, ylikävelty tai sivuutettu olo, kokemus ilman tarvitsemaansa hoitoa jäämisestä – tällaiset seikat saattavat ruokkia synnytyspelkoa ja vaikuttaa tutkijaryhmän mukaan jopa väestönkehitykseen.
Tutkija kannattaa valinnanvapautta
Synnytysosastoja on karsittu Suomesta viime vuosina ja siirrytty yhä isompiin yksiköihin.
Kuurne vaalisi erikokoisia synnytysosastoja nimenomaan erilaiset perheet ja näiden tarpeet huomioiden.
– Tarvitsemme ehdottomasti isoja yliopistosairaaloita, joissa on tutkimus ja lääketieteellinen huippuhoito korkean riskin tilanteisiin. Mutta tarvitsemme myös pienempiä, kodinomaisia yksiköitä. Muussa tapauksessa pelkään, että ihmiset päätyvät synnyttämään kotona myös sellaisissa tilanteissa, joissa kannattaisi olla sairaalassa.
Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke Kamppailu synnytyksestä jatkuu vuoteen 2025 saakka.
Kaisa Kuurne on tutkimushankkeen johtaja.
Minkälaisia synnytyskokemuksia sinulla on? Kerro se meille tällä vastauslomakkeella (siirryt toiseen palveluun) – teemme juttua aiheesta.
Lue seuraavaksi:
