Taloustieteilijän mukaan tutkimuksen tulosten tulkinta on taloustieteen näkökulmasta hankalaa.
Heureka oli yksi tutkimukseen osallistuneista museoista. Kuva: Kimmo Räisänen
Hilla Körkkö HS
Tutkimus suomalaisten museoiden koetuista hyvinvointivaikutuksista on herättänyt kysymyksiä ja hämmennystä tutkimuksen tarkoituksesta ja sen tulosten merkityksestä.
Suomen museoliitto kertoi viime viikolla tutkimuksesta, jonka mukaan yksi museovierailu tuottaa museokävijälle keskimäärin 864 euron arvosta hyvinvointivaikutuksia. Tiedotteessa rahassa mitattuja vaikutuksia käytiin läpi seikkaperäisesti.
”Summa sisältää arvion vaikutuksesta henkilökohtaiseen hyvinvointiin (käynnin arvo keskimäärin 236,89 €), älylliseen hyvinvointiin (217,46 €), sosiaaliseen hyvinvointiin (205,36 €) ja fyysiseen hyvinvointiin (204,61 €).”
Tiedotteen mukaan tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa museokäynnin pitkäkestoisesta ja laaja-alaisesta vaikuttavuudesta.
Valtakunnallisesti toteutettuun tutkimukseen osallistuivat Helsingin taidemuseo (HAM), Helsingin kaupunginmuseo, Heureka, Kansallismuseo, museo- ja tiedekeskus Luuppi, museokeskus Vapriikki, nykytaiteen museo Kiasma ja Serlachius-museot. Tutkimuksen on toteuttanut yhdysvaltalainen tutkija ja Institute For Learning Innovation -tutkijayhteisön johtaja John Falk ryhmineen.
Museoliitto kertoi Twitterissä, että tutkimuksen mukaan Falkin tutkimuksen metodi mahdollistaa uudenlaisen tavan arvioida museoiden arvoa.
”Yhteensä kävijät kokevat saavansa hyvinvointia satojen miljoonien edestä”, Museoliitto kirjoittaa päivityksessään.
Päivitys herätti keskustelua taiteen itseisarvosta, tutkimuksen tarkoitusperistä sekä esimerkiksi siitä, pitäisikö museolippujen hintaa saatujen tulosten perusteella nostaa.
Museoliiton toimitusjohtajan Petra Havun mukaan Falkin tutkimus tarjoaa yhden näkökulman ja tieteellisin menetelmin laadittuja tuloksia siitä, mikä yksittäisen museokävijän museokäynnin koettu arvo on.
Perinteisesti museoiden rahallista arvoa on Havun mukaan totuttu arvioimaan museorakennusten ja kokoelmien arvon perusteella.
Museoliiton toimitusjohtajan Petra Havun mukaan tutkimus tarjoaa yhden näkökulman siitä, mikä yksittäisen museokävijän museokäynnin koettu arvo on. Kuva: Kerttu Penttilä / Suomen museoliitto
”Tässä mitataan aineetonta arvoa, joka museokokemuksesta syntyy ja jonka ihmiset kokemukselle antavat. Mielestämme tämä on mielenkiintoinen tapa lähestyä asiaa”, Havu sanoo.
Kyse on Havun mukaan uudenlaisesta ajattelusta ja tutkimuksesta. Hänen mukaansa tutkimus on näkökulmaltaan täydentävä ja mittaa museokäynnin arvoa sanallisen ja kuvainnollisen tutkimuksen rinnalla numeerisesti.
”Paitsi että kuvataan sanallisesti on tärkeä pystyä myös numeerisesti esittämään asioita. Tämä [tutkimus] ei kommentoi kulttuuriperinnön tai taiteet arvoa, vaan kävijän arviota kokemastaan hyvinvoinnista”, Havu sanoo.
Museokäynnin aineettoman arvon vaikutusten ”euroistaminen” ja numeerinen kuvaaminen on Havun mukaan tärkeää, koska kulttuurialalla käytetään julkisia varoja. Hänen mukaansa tutkimus tarjoaa entistä laajemman ja syvemmän kuvan todellisuudesta.
”Ylipäätään vaikuttavuusajattelu on asia, joka julkishallinnossa voimistuu. Ei pelkästään kerrota montako kävijää oli, vaan mikä käyntien vaikutus oli. Myös tekijänoikeudet on asia, jonka merkitys on kokoajan kasvanut ja meillä on aika vähän keinoja arvottaa niitä vielä.”
Havun mukaan kyse on laajasta kulttuurialan haasteesta arvottaa aineettomia asioita. Numerot ovat hänen mukaansa tärkeä mittari, jota ei kannata pelätä.
”Julkisten varojen käyttöön liittyy se, että meidän pitäisi entistä paremmin pystyä arvioimaan palveluiden vaikuttavuutta”, Havu sanoo.
Taloustieteilijä Olli Kärkkäinen arvelee, että hinku tämänkaltaisten tutkimusten tekoon saattaa liittyä väärinymmärrykseen, että päätöksentekijät arvostaisivat ainoastaan asioita, joille voidaan laskea euromääräinen arvo.
Taloustieteilijä Olli Kärkkäisen mukaan hyvinvoinnin aineettomia kokemuksia euromääräistävät tutkimukset saattavat olla harhaanjohtavia. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Tutkimuksen tulosta on Kärkkäisen mukaan taloustieteen näkökulmasta vaikeaa tulkita. Tutkimukset, jotka pyrkivät mittaamaan hyvinvoinnin aineettomia kokemuksia rahassa, saattavat hänen mukaansa olla harhaanjohtavia.
Kärkkäinen toimii valtionvarainministeriön johtavana erityisasiantuntijana. Hän korostaa, ettei kommentoi asiaa valtionvarainministeriön virkamiehenä, vaan oman harrastuksen ja mielenkiinnon näkökulmasta.
”Olen useamman vuoden ajan kerännyt harrastuksenani mediasta tämänkaltaisia laskelmia, joissa on investointinäkökulma. Näitä on tehty muun muassa korkeakoulutuksesta, pyöräteistä, luonnonsuojelualueista. Oma näkemykseni on, että yhteiskunnassa on asioita, joita ei tarvitsekaan mitata euroissa. Se ei silti tarkoita, etteivätkö nämä olisi tärkeitä tai etteikö niihin kannattaisi panostaa.”
Kärkkäisen mukaan aineettomien kokemusten rahallisen arvon mittaaminen jättää usein ulkopuolelle jotakin oleellista niiden luonteesta. Hän vertaa tilannetta sosiaalisiin asioihin kuten ystävän halaukseen. Kärkkäisen mukaan aineettomia kokemuksia mitattaessa menetetään usein jotain asioiden pohjimmaisista arvoista.
Yksi ongelmallinen asia tämänkaltaisissa tutkimuksissa on Kärkkäisen mukaan usein valmiiksi määritelty arvoasteikko. Museoiden hyvinvointivaikutuksia vastaajat arvioivat neljällä osa-alueella asteikolla 0–1000 euroa.
”Kun annetaan asialle raja-arvo nollasta tuhanteen euroa, se asettaa jo jonkinlaisen viitekehyksen. Psykologiasta tiedetään, että tämän kaltaisten reunaehtojen asettaminen ohjaa ihmisten vastauksia.”
Myös tutkimustulosten tulkinta on Kärkkäisen mukaan taloustieteellisestä näkökulmasta hankalaa.
”On vaikea tulkita, mitä tämä yli kahdeksansataa euroa todellisuudessa kertoo. Mielestäni se ei kerro muuta kuin että museot koetaan tärkeinä ja koetaan, että siellä saadaan hyvinvointia. Hyvinvoinnin mittaaminen euroissa on kuitenkin hyvin vaikeaa.”
