Teollisuusliiton mukaan lupaukset veronkevennyksistä eivät saa liittoa tinkimään palkkavaatimuksistaan. Sen sijaan liitto haluaa siirtää sosiaaliturvamaksuja palkansaajilta työnantajille.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kuva: Outi Pyhäranta / HS
Teemu Muhonen HS
Keskeinen palkansaajajärjestö Teollisuusliitto ei lämpene valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk) ajatukselle siitä, että maan hallitus kytkisi veronkevennyksiä työmarkkinaosapuolten palkkaratkaisuihin. Saarikon mukaan hallitus voisi keventää työn verotusta, jos työmarkkinoilla tehdään maltillisia palkkaratkaisua.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoi tavanneensa Saarikkoa ja valtiovarainministeriön virkamiehiä näiden pyynnöstä tiistaina.
”Viestimme heille oli, että meitä ei veronkevennysten kytkeminen palkkaratkaisuun kiinnosta. Hallitus tekee veronkevennysten osalta, mitä tekee, mutta sillä ei ole meidän neuvottelutavoitteidemme asetteluun vaikutusta”, Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Teollisuusliiton mielestä verotuksen keventämisen sijaan nyt pitäisi perua kilpailukykysopimuksen yhteydessä tehdyt sosiaaliturvamaksujen siirrot. Niiden peruminen tarkoittaisi, että maksuja siirrettäisiin työntekijöiltä työnantajien maksettavaksi noin kahden prosenttiyksikön edestä.
Teollisuusliitto haluaa siis, että vastuun työntekijöiden ostovoiman kohentamisesta kantavat työnantajat eikä valtio.
”Julkinen sektori tekee merkittävää alijäämää. Emme pidä järkevänä, että lähdettäisiin veronkevennyksiä tekemään”, Aalto perusteli.
Teollisuusliitto alkaa neuvotella tärkeiden vientialojen palkkaratkaisuista Teknologiateollisuuden työnantajien ja Kemianteollisuuden kanssa kuunvaihteen tienoilla. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä syyskuun loppuun mennessä, teknologiateollisuuden sopimus on irtisanottavissa päättymään marraskuun lopussa ja kemianteollisuuden sopimus joulukuun lopussa.
Puheenjohtaja Aalto ei avannut liiton tavoitteita palkankorotusprosenteiksi. Teollisuusliiton hallinto kokoontuu neuvottelemaan tavoitteista kuun lopussa.
Aalto arvosteli poliitikkoja siitä, että he ovat vaatineet Teollisuusliitolta palkkamalttia.
”Kuntapuolen neuvotteluiden aikana palkkamaltista ei puhuttu mitään. Mutta kun se sopimus oli tehty, niin palkkamalttivaatimukset tulivat ministereiden suusta ja monien muiden suista. Ja ne oli kohdistettu selvästi meidän neuvotteluihimme.”
Aalto myös toisti pettymyksensä kuntapuolen sopimukseen, joka tuo kunta-alan työntekijöille automaattisesti suuremmat korotukset kuin vientialojen työntekijöille.
”Emme ole pahoillamme siitä, että julkinen sektori saa palkankorotuksia. Meitä häiritsee se, että seuraavat viisi vuotta Teollisuusliitto ja AKT neuvottelevat myös julkisen sektorin palkankorotukset. Meille on kohtuullisen kova vastuu langetettu”, Aalto sanoi.
Aalto varoitti, että kuntapuolen sopimus voi johtaa palkkojen nousukierteeseen, sillä yksityisen puolen työntekijät haluavat vähintään yhtä suuret korotukset kuin kunta-alan työntekijät. Aallolta kysyttiin, miksi teollisuuden palkansaajat eivät voi väliaikaisesti tyytyä julkista sektoria pienempiin palkankorotuksiin.
”Työmarkkinalogiikka vain toimii sillä tavalla, että katsotaan, mitä naapuri on saanut, ja pyritään itse samaan tai jopa vähän parempaan sopimukseen. Siitä voi sitten syntyä palkkakierre”, Aalto vastasi.
Teollisuusliitto esitti myös näkemyksiään siitä, mitä maan hallituksen tulisi päättää elo- ja syyskuun vaihteen budjettiriihessään.
Teollisuusliitto kannattaa esimerkiksi päivähoitomaksujen alennusta, työmatkavähennyksen korotuksen jatkoa ja suorasähkö- tai öljylämmitykseen nojaavien kotitalouksien tukemista.
