Työterveys­laitos tutki etätyön vaikutuksia suomalaisten elintapoihin – esiin nousi yksi terveys­uhka

Työterveyslaitos selvitti tuoreessa tutkimuksessa, mitä etätyöntekijöiden elintavoille tapahtui korona-aikana.

Etätyön yleistyminen on lisännyt työntekijöiden vastuuta omasta terveydestään ja työkyvystään. Työterveyslaitoksen (TTL) tuoreessa tutkimuksessa etätyöntekijöiden elintavat olivat korona-aikana pääosin hyvällä tasolla, mutta suurimpana terveysuhkana näyttäytyi liian vähäinen yöuni. Myös stressisyöminen näytti lisääntyneen.

TTL selvitti kuuden asiantuntija­organisaation työntekijöiden kokemuksia huhti–syyskuussa 2021. Lähes puolet vastaajista koki hankaluuksia työn ja muun elämän yhteen­sovittamisessa. Kolmannes arvioi tekevänsä etätöissä pidempää työviikkoa kuin toimistolla. Joka viides vastaaja raportoi olleensa eristyksissä työssään.

– Teknologiavälitteinen etätyö koettiin intensiiviseksi ja kuormittavaksi. Myös palautuminen koettiin haastavaksi, TTL:n johtava tutkija Virpi Ruohomäki kertoo STT:lle.

Tutkimuksen kyselyosuuteen osallistui noin 700 etätyöntekijää. Enemmistö oli korkeakoulutettuja, ja noin kolmannes oli siirtynyt etätyöhön vasta koronavirus­pandemian myötä.

Aineisto ei edusta kaikkia etätyötä tekeviä.

Keskimäärin etätyöntekijöiden elintavat olivat varsin hyvällä tasolla ja he arvioivat työkykynsä hyväksi.

Suurimpana terveysuhkana näyttäytyi vähäinen yöuni. Vaikka 42 prosenttia vastaajista kertoi yöuniensa parantuneen etätyöaikana, myös alle kuuden tunnin unia nukkuvien osuus oli tavanomaista suurempi. Vähäinen nukkuminen oli yhteydessä etätyöhön liittyviin hankaluuksiin ja epävarmuuksiin.

Käytännössä on vaikea erotella, missä määrin elintapojen muutokset johtuvat etätyöstä ja missä määrin muista koronapandemian vaikutuksista.

– Naisista jopa 25 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia kertoi tuntevansa stressiä melko tai erittäin paljon. Tähän on todennäköisesti myös koronakriisi vaikuttanut, Ruohomäki sanoo.

Työterveyslaitos painottaa myös työnantajien vastuuta ihmisten jaksamisesta.

– Esihenkilöiltä ja työnantajilta saattaa jäädä huomaamatta, että (työntekijän) työkyky heikkenee, Ruohomäki kertoo.

Tutkimuksessa riskitekijöitä olivat muun muassa hankaluudet etätyön ja muun elämän yhteensovittamisessa, tyytymättömyys etätyö­ympäristöön sekä kokemus tiedonsaannin tai tuen riittämättömyydestä. Tutkimuksen mukaan näistä asioista kysymällä voidaan tunnistaa, ketkä työntekijöistä saattavat tarvita tukea.

Ruohomäki suosittelee työnantajia myös jatkamaan korona-ajan hyviä käytäntöjä, kuten taukojen järjestämistä kokousten lomaan tai kävelykokouksia. Myös yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeää, kun etätyö on tullut monille työpaikoille jäädäkseen.

– Tutkimuksessa vaikutti siltä, että osa työntekijöistä kokee eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, Ruohomäki sanoo.

– On tärkeää, että etenkin uudet ja nuoret työntekijät pääsisivät mukaan yhteisöön.