Luonnonsuojelualueen muuttuminen kansallispuistoksi todennäköisesti tuplaa kävijämäärän Itä-Lapin erämaassa.
Sallan kunnan aloite kansallispuiston perustamisesta Sallatunturin kupeeseen saa lauantaina sinetin, kun kansallispuiston avajaisia vietetään iloisen kansanjuhlan tunnelmissa.
Noin 100 neliökilometrin suuruista erämaista aluetta leimaavat tunturi- ja vaaramaisemat, kurut, vanhat metsät ja aapasuot. Alue ulottuu Venäjän rajalle, jonka toisella puolella suojelualueiden verkosto jatkuu Paanajärven kansallispuistona.
Sallan kansallispuisto ei tuo uusia luontotyyppejä kansallispuistoverkostoon, kertoo erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä. Se kuitenkin vahvistaa Koillismaan ja Itä-Lapin suojeluverkostoa.
– Luonnontieteellisestä näkökulmasta Suomen kansallispuistoverkosto on jo nykyisellään melko kattava. Verkoston laajentamista pidetään kuitenkin tärkeänä virkistyksen ja myös aluetalouden näkökulmasta. Myös poliittisesti kansallispuistot ovat olleet suosittuja, Latsa toteaa.
Sallan kansallispuiston alue on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 2017, ja valtaosa siitä kuuluu myös Natura-verkostoon. Kansallispuistostatus tuo rajoituksia metsästykseen, mutta toisaalta lisää kävijämääriä. Vuonna 2017 perustetun Hossan kansallispuiston kohdalla kävijämäärä tuplaantui.
Perustamispäätöksen myötä Metsähallitus sai 4,5 miljoonaa euroa käytettäväksi esimerkiksi retkeilyrakenteiden ja taukopaikkojen kunnostamiseen ja uusien rakentamiseen.
Kävijämäärät ovat kasvaneet jo
Yksi avajaisten iloisimmista vieraista on Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, joka kuvaa oloaan “tosi onnelliseksi”. Matkailijamäärien kasvu näkyi jo viime kesänä, ja siitä hyötyvät tuloina ja työpaikkoina niin rakennusyrittäjät, poronhoitajat kuin ohjelmapalveluyritykset.
Parkkinen ei arvioi prosentteja, mutta uskoo, että vaikutus kunnan verotuloihin on iso.
– En oikein keksi yritystä, joka ei liittyisi matkailuun. Ja kun vaikutus kuntatalouteen on positiivinen, voimme järjestää peruspalveluja nykyistä paremmin, Parkkinen sanoo.
Oulangan kansallispuistokin sijaitsee osin Sallassa, mutta kunnan nimeä kantava kansallispuisto on eri juttu. Paikalliset pitivätkin nimestä tiukasti kiinni. Kunnanjohtajaa miellyttää myös puiston logo ukkometsoineen, muistuttaahan se sallalaisten eräperinteestä. Paikallisten metsästysoikeus säilyy valtaosassa kansallispuistoa. Poikkeuksena on vilkkain alue, joka on noin kymmenesosa koko kansallispuistosta.
Kansallispuistojen yltyvä suosio on innostanut kuntia kilpailemaan niistä. Ympäristöministeriön käsittelyssä on parhaillaan kymmenen esitystä. Seula on kuitenkin tiukka, eivätkä sitä läpäisseet ehdotukset kansallispuistoista Punkaharjulle, Posion Korouomalle tai Porkkalan saaristoon. Evon tiedekansallispuisto pääsi jatkoselvittelyyn.
Ensimmäisten kävijöiden joukossa oli heti Salla
Uuden kansallispuiston aurinkoisena avajaispäivänä Upinlammen rannalle oli saapunut Ristijärveltä Salla Heikkinen perheineen. Hän oli päättänyt tulla paikalle, kun kuuli kansallispuiston perustamisesta.
He olivat saapuneet jo perjantaina nauttimaan Sallan luonnosta ja lauantaina päivä sujuu avajaisohjelmaa seuratessa.
Ympäristöministeri Maria Ohisalo ( vihr.) kiitteli sallalaisia hankkeen loppunviemisestä ja ihasteli alueen luontoa. Ministeri mietti myös kansallispuistojen tarkoitusta.
– Kansallispuistot ovat laajalti suomalaisen luonnon esittelypaikkoja. Monenlaisia luontotyyppejä suojellaan, kun perustetaan kansallispuistoja eri puolille Suomea.
Luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuminen on hallituksen tavoitteena ja luonnonsuojelun määrärahoja on nostettu kaksinkertaiseksi. Retkeilykohteita on myös päästy kunnostamaan eri kansallispuistoissa.
Korona-aika on nostanut puistojen kävijämääriä huomattavasti. Tämä edellyttää, että retkeilyreitit ovat kunnossa, ettei ympäröivä luonto kulu.
Ministeri Maria Ohisalolla on kotona viiden kuukauden ikäinen lapsi, jonka kanssa hän ei vielä ole ehtinyt retkeilemään, mutta odottaa jo yhteisiä luontohetkiä.
Kerttu Kotakorpi on kansallispuistofani
Avajaistilaisuuden juontajana on Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Hän tunnustaa olevansa aktiivinen kansallispuistoissa kävijä.
– Tavoitteenani on käydä kaikissa kansallispuistoissa ja nyt olen noin puolessa välissä menossa. En ole mitenkään orjallinen tätä noudattanut, vaan se on enemmänkin sellainen elämäntavoite.
Kotakorpi viettää vapaalla paljon aikaa luonnossa ja retkeilyalueilla. Hän ei osaa nimetä suosikkikansallispuistoaan, vaan haluaa tutustua luonnon monipuolisuuteen ympäri Suomea.
– Jokaisessa puistossa on aina tietty omaleimaisuus, oma maisema, lajit ja tunnelma, niin en viitsi laittaa järjestykseen.
Kerttu Kokorven rintamusta koristi anarkofloristinen taideteos, jossa oli kukkien lisäksi poronnahkaa. Sen oli taiteillut Paavo Halonen. Hänen mukaansa paikallisen poromateriaalin lisäksi siinä oli Kertulle mietittyjä sopivan värisiä kukkia.
