Main ContentPlaceholder
Neuvostoliiton aiheuttama nälänhätä tappoi miljoonia ukrainalaisia vuodesta 1932 alkaen. Saksa päätti määritellä holodomorin kansanmurhaksi.
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa vietettiin lauantaina holodomorin 90-vuotismuistopäivää. Kuva: Volodymyr Tarasov / Zuma
Ville Similä HS
Saksan parlamentti päätti keskiviikkona, että se määrittelee holodomorin eli Neuvostoliiton Ukrainassa 1930-luvulla aiheuttaman nälänhädän kansanmurhaksi.
Marraskuussa 1932 Neuvostoliiton diktaattori Josif Stalin määräsi ”pakkokollektivisoinnin” eli takavarikoimaan viljan ja karjan ukrainalaisilta maanviljelijöiltä. Miljoonia ukrainalaisia kuoli nälkään.
Saksan päätöksen mukaan nälänhätä oli seurausta Stalinin poliittisista päätöksistä ja siten rikos ihmisyyttä vastaan.
Ukraina muisti holodomorin uhreja viikonloppuna, jolloin nälänhädästä tuli kuluneeksi 90 vuotta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vertasi holodomoria tämän päivän tilanteeseen, jossa Venäjä tekee iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan.
”Kerran he yrittivät tuhota meidät nälällä, nyt pimeydellä ja kylmällä”, Zelenskyi kirjoitti Telegram-viestissään. ”Meitä ei voi murtaa.”
Venäjä kiistää kansanmurhan sillä perusteella, että nälänhädässä kuoli myös muita kansallisuuksia, kuten venäläisiä, kazakstanilaisia ja volgansaksalaisia.
Holodomorin ovat tätä ennen julistaneet kansanmurhaksi 16 valtiota: Australia, Ecuador, Georgia, Kanada, Kolumbia, Latvia, Liettua, Meksiko, Paraguay, Peru, Puola, Portugali, Unkari, Vatikaanivaltio, Viro ja Yhdysvallat.
