Venäjä yrittää kiireesti parannella asemiaan ennen kuin Ukraina saa sille luvatut länsimaiset panssarivaunut. Tykistön puutteita Venäjä paikkaa katalilla lennokki-iskuilla.
Essi Sutinen HS
Itä-Ukrainan Donetskissa rintamilla on edessä helteinen helmikuu, kun Venäjän hyökkäyssota lähenee vuosipäiväänsä.
Sodan käänteitä tiiviisti seuraava yhteiskuntatieteilijä John Helin kertoo, että sodassa näkyy ”selkeitä kiihtymisen merkkejä kevättä kohti”.
”Donetskin rintama jatkuu edelleen kuumimpana, Venäjä hyökkää koko rintaman pituudelta aina Vodjanesta etelästä Bahmutin kautta pohjoiseen Siverskyiin”, Helin kuvailee HS:n Ukraina-studiossa.
Hyökkääjällä on kiire parantaa asemiaan ennen kuin Ukrainalle luvatut panssarivaunut saapuvat perille. Venäjän rutistus voi tietää loppua myös Bahmutin ikuisuustaistelulle.
Lisäksi Venäjä on suorittanut Helinin mukaan aktiivista tunnustelutoimintaa Zaporižžjan alueella. Luhanskissa Ukraina yrittää puskea eteenpäin Svatovessa ja Kreminnassa.
”Venäjä saattaisi lähteä Luhanskissa rajumpaan hyökkäykseen. Siellä on ollut pitkään tykistövalmistelua.”
Venäjä on kehittänyt taktiikoita, joilla se pääsee syvällekin Ukrainan ryhmitykseen. Studiossa nähdään tästä esimerkkinä video, jossa venäläinen Lancet-lennokki iskeytyy ukrainalaiseen telatykkiin.
Ensin lennokilla tähystetään tykin paikka, johon isketään myöhemmin toisella lennokilla, joka räjähtää osuessaan maaliinsa.
Helin pitää tätä esimerkkinä onnistuneesta tiedustelutoiminnasta. Toisaalta lennokki-iskuilla paikkaillaan Venäjän tykistön puutteita.
”Ei välttämättä ole kantamaa, tarkkuutta taikka edes reaktionopeutta vastata Ukrainan tykistötoimintaan.”
Ukrainalaissotilaat ampuivat 2S7 Pion -telakanuunalla kohti Venäjän asemia lähellä Bahmutin etulinjaa Donetskin alueella 24. tammikuuta 2023. Kuva: Oleksandr Ratušniak / Reuters
Heti, kun Ukraina sai lupauksen länsimaisista taistelupanssarivaunuista, toivomuslistalle nousivat hävittäjät. Ukraina on kiinnostunut etenkin F-16-mallista.
Lännen reaktiot toiveeseen näyttävät vastahankaisilta tai arkailevilta. Helin uskoo silti, että Ukraina saa vielä haluamansa – mutta se vie aikaa.
”Vaikka ukrainalaiset pilotit lähtisivät tänään koulutukseen Yhdysvaltoihin, niin me tuskin näkisimme hävittäjiä Ukrainassa ennen kuin vasta syksyllä.”
Helin huomauttaa, että sodan jälkeen Ukrainan ilmavoimat on joka tapauksessa rakennettava uudestaan.
”Viimeistään silloin Ukraina saa joitain länsihävittäjiä.”
Belgian F-16-hävittäjä ja Yhdysvaltain F-15-hävittäjä Virossa Ämarin Nato-tukikohdassa helmikuussa 2022. Kuva: Ints Kalnins / Reuters
Lue lisää: Ukraina toivoo hartaasti saavansa länneltä hävittäjiä – näin eri valtiot ovat pyyntöön reagoineet
Sodan loppu on luultavasti vielä matkan päässä. Sen murheelliset seuraukset tunnetaan paitsi Ukrainassa, myös Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa.
Itä-Siperian kolkka tunnetaan siitä, kuinka yliedustettuja burjaatit ja muut Venäjän etniset vähemmistöt ovat sodassa.
”Heidän kohtalonsa ei välttämättä kiinnosta yleisöä niin suuressa mittakaavassa”, HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja Jenni Jeskanen toteaa Ukraina-studiossa.
Äskettäin juttumatkalta Burjatiasta palannut Jeskanen kertoo, että alueella sotilaiden hautajaiset ovat yleisiä. Hautakuoppia kaivetaan vieri viereen.
Armeijaan houkutellaan rahalla. Burjatian elintaso on Venäjän matalimpia, eikä töitä ole juuri tarjolla.
Sodan kannatus on silti Burjatiassa vankkaa, koska ”omia poikia” halutaan tukea: heille esimerkiksi kerätään rahaa ja ommellaan kommandopipoja, Jeskanen kertoo.
Toisaalta moni on paennut liikekannallepanoa etenkin naapurimaahan Mongoliaan. Paenneilla ei ole Jeskasen mukaan mitään syytä palata, koska rintamalle joutuminen pelottaa yhä.
Sota-analyytikot ovat arvailleet, aloittaako presidentti Vladimir Putin uuden liikekannallepanon. Se on hyvin mahdollista, Jeskanen sanoo.
”Uusille sotilaille vaikuttaa olevan kova tarve. Ulan-Udessa kaikissa ratikoissa oli mainoksia, joissa etsittiin uusia miehiä armeijaan.”
Suomalaisen toimittajan läsnäolo Ulan-Udessa ei jäänyt huomaamatta. Lentokentällä Jeskasta vastassa oli paikallinen poliisi, joka otti heti ylös hänen yhteystietonsa.
Syyksi poliisi kertoi, että seudulla käy niin vähän ulkomaalaisia.
”Huomasimme, että paikalliset viranomaiset pitivät meitä hyvin tarkasti silmällä koko juttukeikan ajan.”
