EU:n sisäministerien kokouksessa Bulgarian ja Romanian liittyminen Schengen-alueeseen evättiin, Kroatian puolestaan hyväksyttiin.
Sisäministeri Krista Mikkonen kuvattuna Poliisikoiralaitoksella Hämeenlinnassa 11. lokakuuta. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Minja Viitanen STT, Mikko Gustafsson STT
Ukrainalaisten tilapäistä suojelua hakevien määrän odotetaan kasvavan säiden kylmetessä, arvioi sisäministeri Krista Mikkonen (vihr).
Mikkonen edusti torstaina Suomea Brysselissä, jossa Euroopan unionin jäsenmaiden sisäministerit kokoustivat muun muassa Schengen-alueeseen ja pakolaisiin liittyvässä maratonkokouksessaan.
”Muuttoliike on lisääntynyt pandemiarajoitusten päätyttyä ja on korkeimmalla tasollaan vuoden 2016 jälkeen”, Mikkonen kuvasi Euroopan tilannetta kokouksen jälkeen.
Tähän mennessä tilapäistä suojelua on hakenut Suomesta yli 45 000 ukrainalaista ja tulijoiden määrän odotetaan kiihtyvän talven edetessä.
Mikkosen mukaan ensi vuonna Suomeen odotetaan saapuvan 30 000–40 000 tilapäistä suojelua hakevaa ukrainalaista.
”Uusia vastaanottokeskuksia perustetaan ja entisiä laajennetaan tarpeen mukaan. Ja tähän meillä ja Maahanmuuttovirastolla on hyvä valmius”, Mikkonen sanoi.
Siirtolaisten määrä on kasvanut Venäjän hyökkäyssodan ja muiden kriisien seurauksena. Mikkosen mukaan esimerkiksi Länsi-Balkanin reitillä muuttoliikettä on kuitenkin saatu hillittyä.
Kolmansista maista pääsee viisumivapaasti EU:n rajamaihin, joista puolestaan yritetään eteenpäin. Tästä syystä yhteinen viisumipolitiikka ja toisaalta palautussopimukset alkuperäisten maisten kanssa ovat keskeisessä roolissa.
Kokouksessa käsiteltiin myös Bulgarian, Romanian ja Kroatian Schengen-jäsenyyttä. Ainoastaan Kroatiaan täysjäsenyys rajatarkastusvapaaseen Schengen-alueeseen tuli kuitenkin hyväksytyksi.
Romanian ja Bulgarian liittymisen alueeseen estivät Itävalta ja Alankomaat.
”Nämä molemmat maathan ovat tehneet valtavasti työtä sen eteen, että he täyttävät nämä kriteerit. Tämähän on jo 11 vuotta sitten alkanut tämä prosessi”, Mikkonen sanoi.
Mikkosen mukaan kokouksessa pidettiin paljon puheita siitä, että hyväksymiselle on laadittu yhteiset kriteerit ja maat pystyvät osoittamaan täyttävänsä ne.
”Ei ole tietenkään myöskään näiden EU-prosessien osalta toivottavaa, että lopputulos on sellainen, että ei kuitenkaan näitä jäsenyyksiä hyväksytty”, hän totesi.
Itävallan sisäministeri Gerhard Karner sanoi torstaina soveltavansa maansa veto-oikeutta Bulgarian ja Romanian liittymispyrkimyksissä.
”Mielestäni on väärin, että järjestelmää, joka ei toimi monessa paikassa, laajennetaan, hän sanoi ja lisäsi, että Itävallassa on kirjattu yli 100 000 laitonta rajanylitystä tänä vuonna.”
EU:n sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson puolestaan kertoi toimittajille olevansa pettynyt päätökseen Bulgarian ja Romanian osalta. Hänen mukaansa maat ansaitsevat olla Schengen-alueen täysjäseniä.
Johanssonin mukaan Bulgaria ja Romania pyrittäisiin edelleen saamaan jäseniksi seuraavien kahden vuoden aikana.
EU:n puheenjohtajavaltio Tšekin vahvistaman päätöksen jälkeen Schengenissä olevien Euroopan maiden kokonaismäärä tulee olemaan 27. Näistä 23 on EU-maita, joiden lisäksi alueeseen kuuluvat Sveitsi, Norja, Liechtenstein ja Islanti.
EU-maista Schengen-sopimuksen ulkopuolella ovat siis pian vain Irlanti, Bulgaria, Kypros ja Romania.
