Iltalehti tapasi yhteen Kiovan aluepuolustusjoukkoon kuuluvan sotilaan, vänrikki Andriin, 44, Kiovan lähettyvillä. Hän kuuluu Ukrainan asevoimien alaisuudessa toimivaan aluepuolustusjoukkoon, ja toimii ryhmänsä apulaiskomentajana.
– Etulinjaan ryhmäni ei ole vielä joutunut, mutta todennäköisesti rotaatio osuus myös meidän kohdallemme jossakin vaiheessa, Andrii kertoo.
Hänellä on pitkä tausta vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Jo nuorena hän kuului paikalliseen aluepuolustusryhmään Länsi-Ukrainassa. Sodan sytyttyä vuonna 2014 hän jatkoi toimintaa jälleen aktiivisemmin. Kun Venäjän laajamittainen hyökkäys Ukrainaan alkoi helmikuussa, Andrii, siviiliammatiltaan asianajaja, ilmoittautui välittömästi palvelukseen.
Jatkuu kuvan jälkeen.
Andrii kuuluu Kiovan aluepuolustusjoukkoihin. Nina Järvenkylä
Hän eteni nopeasti ryhmänsä apulaiskomentajaksi, ja sotilasarvo kohosi sotamiehestä vänrikiksi.
– Huh, tämä kaikki vain vajaassa puolessa vuodessa, Andrii toteaa ja pyörittelee päätään.
Ennen Venäjän laajamittaista hyökkäystä helmikuussa Ukrainan aluepuolustusjoukot toimivat pääasiassa vapaaehtoispohjalta. Osa toimii edelleen vapaaehtoisuuteen nojaten, osa on liitetty osaksi Ukrainan asevoimia.
– Aluepuolustusjoukot ovat erittäin tärkeitä Ukrainan armeijalle. Ne ovat perusta ammattilaisarmeijalle, Andrii sanoo.
Suoraan aluepuolustusjoukot eivät ole verrannollisia Suomen maakuntajoukkojen kanssa, mutta monella tapaa ne toimivat samankaltaisesti. Asevoimien alaisiin joukkoihin voivat liittyä reserviläiset, sotilaallista kokemusta omaavat henkilöt. Vapaaehtoisiin aluepuolustusjoukkoihin voivat liittyä myös siviilit.
Kokenut ryhmä
Andrii kertoo, että hänen yksikköönsä kuuluu kokeneita sotilaita.
– Osa meistä on osallistunut Donbasin taisteluihin.
Hän kertoo, että noin 70 prosentilla hänen ryhmänsä sotilaista on sotakokemusta. Moni on ollut mukana jo vuodesta 2014 lähtien. Myös kansainvälistä kokemusta hänen ryhmänsä sotilailta löytyy, muun muassa Afganistanista.
Andriin ryhmä harjoittelee koko ajan siltä varalta, että he joutuvat etulinjaan.
– Taktiikoita, ampumista erilaisilla aseilla, myös sitä, kuinka henkisesti selviää sodankäynnistä, hän listaa.
Hän kertoo, että moni rankassa paikassa ollut sotilas tarvitsee psykologista apua.
– Tyhjä katse, katsetta ei kohdisteta mihinkään, aggressiivinen reagointi tavanomaisiin asioihin, hän luettelee asioita, joista voi tunnistaa stressireaktion.
Posttraumaattisesta stressistä kärsivät sotilaat pyritään ohjaamaan hoitoon. Andrii on huolestunut jo nyt sodan jälkeisestä ajasta.
– Meillä tulee olemaan yli miljoona veteraania, hän pohtii.
Jatkuu kuvan jälkeen.
Andrii uskoo Ukrainan voittoon, ja toivoo myös, että Ukraina kehittyy yhä eurooppalaisemmaksi. Nina Järvenkylä
Aseet tutuiksi
– En voi vastata alaisilleni kysymyksiin, että en tiedä, Andrii toteaa, kun kysyn millaista koulutusta hänen ryhmänsä saa.
Andrii on itse opetellut käyttämään kaikkia aseita käsiaseista raketinheittimiin.
– Yhdeksän erilaista asetta, hän laskee.
Venäjän hyökkäyksen alettua koulutus ei ollut ensimmäinen asia, joka puolustusvoimilla oli mielessä.
– Aluksi opettelin kyseisten aseiden käyttöä Youtuben kautta. Ensimmäisen kuukauden jälkeen saimme aseita ja kouluttajia ulkomailta.
Yksi kouluttajista oli suomalainen. Andrii ei muista, oliko kyseessä vapaaehtoinen vai Suomen asevoimien henkilökuntaan kuuluva henkilö.
– Kun hän komensi, hän vaihtoi kielen välillä suomeksi. Erittäin vaikuttavaa, Andrii nauraa ja arvelee kuulleensa sanan perkele.
Andrii kertoo, että on tärkeää, että hän itsekin kouluttajana tietää, mistä puhuu ja mitä alaisiltaan vaatii.
– Itse olen harjoitellut niin paljon, että pystyn purkamaan ja kasaamaan aseeni silmät suljettuina.
Muutos tulossa
Andrii arvioi, että Venäjän toimeenpanema liikekannallepano tulee vaikuttamaan sodan kulkuun.
– Näyttää siltä, että sieltä tulee juoppoja ja rikollisia, hän toteaa.
Talvella sota todennäköisesti asettuu asemasodaksi. Andrii epäilee, että Venäjä saattaa uhrata kouluttamattomia joukkojaan.
– Venäjä ei välitä joukoistaan, ja he voivat aloittaa hyökkäyksen myös talvella.
– Ja on ymmärrettävä, että tällaisessa tilanteessa myös meille tulee tappioita.
Hän jatkaa, että Ukraina myös tulee saamaan lisää sotavankeja, kun kouluttamattomat yksiköt rynnivät eteenpäin.
– Meille se tarkoittaa paljon työtä, koska noudatamme Geneven sopimusta. Me pidämme huolta kiinniottamistamme sotavangeista, hän hymähtää.
Venäjä loitolla
Andrii paljastuu Suomen ystäväksi. Hän on lomaillut ennen sotaa Lapissa parikin kertaa.
– Hienoja, avoimia ihmisiä, hän kehuu.
Hän kuitenkin muistuttaa Ukrainan ja Suomen yhteisestä naapurista.
– Pitäkää huolta omasta kulttuuristanne. Älkää ottako vaikutteita Venäjältä, muuten olette vaikeuksissa.
Andrii toteaa, että Venäjältä tulee vain propagandaa, eikä mihinkään voi luottaa. Hän sanoo, että Venäjä tekee säätää monella suunnalla samaan aikaan, hämmentää asioita.
– Esimerkiksi liikekannellepano. Kuinka he varustavat 300 000 ihmistä, kun aiemmatkin varusteet ovat olleet ala-arvoisia. Olen nähnyt heidän varusteitaan.
Terveiset Putinille on vielä kysyttävä.
– Vielä me hänet nappaamme, Andrii toteaa.
