Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Ukrainan sota, päivä 281: Venäjän sota kompastui liikaan salailuun, Ukrainan Madridin-lähetystössä räjähti kirjepommi

Raportti: Venäjän suunnitelmat kaatuivat salailuun

Venäjä aikoi vallata Ukrainan kymmenessä päivässä ja miehittää koko maan, jotta se voitaisiin annektoida elokuussa 2022. Brittiläisen Royal United Services Institute -ajatushautomon (Rusi) tuoreen raportin mukaan suunnitelmat romuttuivat suurelta osin salailun takia.

Venäjän suunnitelma oletti, että nopeuden ja harhautuksen yhdistelmä takaisi Ukrainan pääkaupungin Kiovan ripeän valtauksen. Jossain määrin Venäjä onnistui suunnitelmissaan ennen sotaa, kun se onnistui paikoin kokoamaan 12-kertaisen ylivoiman Ukrainan joukkoihin nähden Kiovan pohjoispuolella.

Venäjän suunnitelmien suurimmaksi heikkoudeksi koitui, että hyökkäys pidettiin salassa liian pitkään. Rusin mukaan operatiivista turvallisuutta koskevista syistä Venäjän joukkojen eri yksiköille kerrottiin hyökkäyskäskystä vasta vuorokausi ennen sodan alkua.

Tämä tarkoitti, että Venäjän joukoilla ei ollut aikaa valmistautua riittävästi, vaan niiltä puuttui muun muassa ammuksia, polttoaineitta, ruokaa ja kunnollisia viestintävälineitä. Rusin raportin mukaan Venäjän joukot olivat lisäksi taktisella tasolla täysin valmistautumattomia toteuttamaan ylemmän johdon operatiivista suunnitelmaa.

Kun Ukraina sai mobilisoitua joukkoja, Venäjän asemat heikkenivät suurelta osiin ukrainalaisten taistelutahdon ansiosta. Koska Ukrainalta puuttui ampumatarvikkeita ja sotilaallista kykyä, Venäjän asevoimat onnistui keskittämään joukkojaan uudelleen Donbasissa.

Ukraina onnistui viemään aloitekyvyn Venäjältä vasta saadessaan länneltä pidemmän kantaman asejärjestelmiä, joilla se pystyi iskemään Venäjän huoltoyhteyksiin ja logistiikkaan.

Tällaista tuhoa Ukraina aiheutti iskettyään Venäjän asevarastoon Hersonissa pidemmän kantaman aseilla heinäkuussa. REUTERS

Ukrainan Madridin-suurlähetystössä räjähti

Yksi työntekijä loukkaantui räjähdyksessä Ukrainan suurlähetystössä Madridissa, paikallinen poliisi tiedottaa uutistoimisto Reutersin mukaan.

Poliisi kertoo, että räjähdys tapahtui työntekijän käsitellessä kirjettä. Räjähdys aiheutti työntekijälle lieviä vammoja, joiden vuoksi hän kävi sairaalassa. Reutersin mukaan työntekijä meni sairaalaan omin avuin.

Espanjan viranomaiset ovat vahvistaneet, että suurlähetystössä räjähti kirjepommi, joka oli osoitettu suurlähettiläs Serhii Pohoreltseville. Kirje oli toimitettu normaalisti postitse eikä sitä läpivalaistu ennen aukaisua.

Pommi räjähti, kun suurlähetystön turvallisuusviranomainen aukaisi sen.

– Onneksi siitä ei koitunut mitään vakavampaa. Hän sai vain lievän vamman oikeaan käteensä, Espanjan hallituksen tiedottaja Mercedes Gonzalez kertoo.

Poliisin rikosteknisten tutkijoiden lisäksi myös tiedusteluviranomaiset ovat mukana selvittämässä tapausta.

Ukraina ulkoministeriö sen sijaan vaatii kaikkien suurlähetystöjensä turvallisuutta tiukennettavan.

Poliisi eristi Ukrainan suurlähetystön lähiympäristön. EPA/AOP

Venäjä väittää vallanneensa kyliä Itä-Ukrainassa

Venäjän väittää joukkojensa valloittaneen ukrainalaiskyliä Bah’mutin kaupungin läheisyydessä Donetskissa Itä-Ukrainassa.

Venäjän puolustusministeriön tiedonannon mukaan Venäjän joukot olisivat vallanneet Bilohorivkan ja Pershe Travnyan kylät hyökkäysoperaatioiden päätteeksi. Bilohorivka sijaitsee Bah'mutin pohjoispuolella noin 25 kilometrin päässä ja Pershe Travnya noin 20 kilometriä Bah'mutista etelään.

Lisäksi Venäjä kertoo vallanneensa Avdijivkan kaupungissa Bah'mutin eteläpuolella.

Venäjä on yrittänyt vallata Bah’mutin kesästä saakka, mutta viime viikkoina Venäjän kerrotaan edenneen alueella.

Zaharova: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys lisää arktisen alueen militarisaatiota

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova on kommentoinut Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliitto Natoon, uutistoimisto Reuters kertoo.

Zaharovan mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys kiihdyttäisi arktisen alueen militarisaatiota. Hän kommentoi asiaa keskiviikkona järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Reutersin mukaan Zaharova sanoi Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon tarkoittavan, että jännitteet lisääntyvät alueella merkittävällä tavalla.

Marija Zaharova on kommentoinut Suomen ja Ruotsin tulevaa Nato-jäsenyyttä. AOP

Venäjä nimesi uuden johtajan Zaporižžjan ydinvoimalalle

Venäjän ydinvoimalaitos Rosenergoatomin mukaan Zaporižžjan ydinvoimalan johtajaksi on valittu Juri Tšernitšuk. Hän toimi aikaisemmin ydinvoimalan pääinsinöörinä. Asiasta uutisoi Guardian.

Ydinvoimalan johtajan paikka on ollut avoinna lokakuusta alkaen, jolloin Ukraina kertoi, että Venäjän viranomaiset sieppasivat tehtaan pomon Ihor Murashovin. Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n pääsihteeri Rafael Grossi kertoi muutama päivä pidätyksen jälkeen, että Murashov vapautettiin turvallisesti perheensä luo.

Zaporižžjan alueen kuvernööri Oleksandr Starukh sanoi Guardianin mukaan Telegramissa aikaisin keskiviikkoaamuna, että Venäjä iski Zaporižžjan alueelle keskiviikon vastaisena yönä osuen kaasunjakelupisteeseen.

Isku aiheutti hänen mukaansa tulipalon, joka on sittemmin sammunut. Henkilövahinkoja ei syntynyt.

Venäjä panostaa ydinaseinfrastruktuuriin

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sanoo Venäjän keskittyvän ydinaseinfrastruktuurin kehittämiseen vuonna 2023. Asiasta uutisoi Guardian siteeraten venäläisuutistoimisto RIA:ta.

– Kun laaditaan luetteloa merkittävistä rakennuskohteista vuodelle 2023, kiinnitetään erityistä huomiota rakentamiseen strategisten ydinasejoukkojen edun mukaisesti, Šoigu sanoi uutistoimisto RIA:lle.

Maanantaina Venäjä lykkäsi neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa ydinaseiden riisumisesta. Venäjä kertoi, että neuvotteluiden ajankohtaa siirretään, mutta ei kertonut syitä viivästymiselle.

EU:n pääjohtajalta ehdotus erityistuomioistuimesta

EU:n pääjohtaja Ursula von der Leyen esitti keskiviikkona ajatuksen "erikoistuomioistuimesta", joka saattaisi Venäjän korkeimmat virkamiehet oikeuden eteen Ukrainan sodasta. Von der Leyen kertoi ehdotuksestaan videolausunnossaan.

– Samalla kun jatkamme kansainvälisen rikostuomioistuimen tukemista, ehdotamme YK:n tukeman erikoistuomioistuimen perustamista tutkimaan Venäjän hyökkäysrikosta ja asettamaan syytteen siitä.

– Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut kuolemaa, tuhoa ja sanoinkuvaamatonta kärsimystä. Me kaikki muistamme Buchan kauhut, von der Leyen sanoo.

EU:n mukaan Venäjän on myös maksettava taloudellisesti aiheuttamansa vahingot, jotka ovat von der Leyenin arvion mukaan 600 miljardia euroa.

– Venäjän ja sen oligarkkien on korvattava Ukrainalle sen vahingot ja maan jälleenrakentamisesta aiheutuneet kustannukset.

Jos tviitti ei näy, sen voi käydä katsomassa täältä.

Bloomberg: Bidenin hallinto harkitsee Wagnerin julistamista terroristijärjestöksi

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin hallinto harkitsee Wagner-ryhmän nimeämistä terroristijärjestöksi, Bloomberg uutisoi.

Bloombergin lähteiden mukaan tätä harkitaan, jotta voitaisiin pyrkiä rajoittamaan ryhmän toimia Ukrainassa ja kasvavaa läsnäoloa Afrikan mantereella. Valkoinen talo ja ulkoministeriö eivät ole kommentoineet väitteitä.

Sen jälkeen kun Wagner olisi lisätty terroristiluetteloon, Yhdysvallat voi nostaa järjestön jäseniä vastaan syytteitä ja seurata sen kansainvälisiä varoja ympäri maailmaa.

Politico on uutisoinut aiemmin marraskuussa, että myös Euroopan parlamentin jäsenet haluavat EU:n julistavan Wagnerin terroristijärjestöksi.

Jos Bidenin hallinto julistaa Wagnerin terroristijärjestöksi, saisi Yhdysvallat laajemmat oikeudet toimia sitä vastaan. EPA/AOP

Zelenskyi: Tilanne etulinjassa vaikea

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kommentoi rintamatilannetta tiistai-illan puheessaan. Presidentin mukaan "tilanne etulinjassa on vaikea".

Presidentti kertoo, että Donetskin alueella Venäjä on pyrkinyt etenemään ja Ukrainasta saatujen rintamatietojen perusteella Venäjä on myös edistynyt alueella.

Presidentti toteaa, että tappioista huolimatta miehittäjät pyrkivät saamaan ja kasvattamaan jalansijaansa Donetskin ja Luhanskin alueilla. Hänen mukaansa Venäjän armeija pyrki myös takaisin kohti Harkovaa ja "suunnittelee jotain etelässä".

Zelenskyin mukaan Ukraina ei ole antamassa periksi paineen alla. EPA/AOP

ISW: Venäjällä ongelmia varusteiden ja työntekijöiden kanssa

Ajatushautomo The Institute for the Study of War kertoo raportissaan, että Venäjällä on puutetta aseista ja muista varusteista ja tarvikkeista.

ISW:n lähteet arvioivat, että Venäjän täytyy käyttää toisen maailmansodan aikaisia aseita ja halpoja, heikkolaatuisia varusteita, jotta sotilaille riittäisi näitä.

ISW siteeraa venäläistä riippumatonta Meduza-mediaa, jonka mukaan Venäjällä on käytetty vankeja pakkotyöläisinä panssarivaunuja ja panssaroituja ajoneuvoja valmistavalla tehtaalla.

Tehtaan työntekijät joutuvat Meduzan mukaan tekemään lisäksi ylitöitä ja ylimääräisiä vuoroja myös viikonloppuisin.

Lisäksi ISW:n tiedot viittaavat siihen, että Venäjä voisi yrittää jopa käyttää lapsityövoimaa – duumalle ollaan mahdollisesti viemässä lakiehdotus siitä, että alle 18-vuotiaita olisi helpompi työllistää.

Ukrainassa kerätään todisteita Venäjän tekemistä ohjusiskuista. EPA/AOP