Vuodetut asiakirjat: Putin uskoi miehityksen kestävän 10 päivää
Vuodetut asiakirjat paljastavat Venäjän presidentti Vladimir Putinin suunnitelmat Ukrainan miehittämiseksi. Asiakirjoista uutisoi muun muassa Telegraph.
Asiakirjan sai haltuunsa brittiläinen puolustusalan ajatushautomon Royal United Services Institute (RUSI). Asiakirjan mukaan Putin uskoi miehittävänsä Ukrainan kymmenessä päivässä ja kaavaili presidentti Volodymyr Zelenskyin ja muutamien ukrainalaisvirkamiesten surmaamista tai pidättämistä. Putinilla kerrotaankin olleen niin kutsuttu tappolista tukahdutettavista ukrainalaisista.
Koko väestö ajateltiin asiakirjojen mukaan kartoittaa kulkemalla ovelta ovelle, jotta voitaisiin luokitella yhteistyökykyiset ja eliminoitavat ukrainalaiset. Myös niin kutsutut suodatusleirit ja "uudelleenkouluttaminen" mainittiin papereissa. Vuodettujen papereiden mukaan Kreml kaavaili myös ukrainalaisten korvaamista venäläisväestöllä miehitetyillä alueilla.
Koko Ukrainan valtion Venäjä aikoi liittää federaatioon viimeistään elokuussa. Todellisuudessa Venäjä ilmoitti miehittämiensä neljän alueen pakkoliitosta syyskuun lopulla, eikä valtio miehittänyt näitäkään alueita kokonaan. Samoin tärkeästä infrastruktuurista, kuten rautateistä ja voimalaitoksista, on suunnitelmassa maininta, ettei niitä tule tuhota. Tästäkin suunnitelmasta Venäjä on poikennut, sillä viime kuukaudet Venäjä on tehnyt massiivisia iskuja juuri kriittistä infrastruktuuria kohtaan.
Asiakirjasta ilmenee myös Venäjän halu hyödyntää hyökkäyksessä Valko-Venäjän ilmavoimia, mutta reilu yhdeksän kuukautta jatkuneen sodan aikana Valko-Venäjä ei ole suoraan osallistunut sotaan, vaikka onkin tarjonnut esimerkiksi rautatiensä ja maa-alueitaan Venäjän armeijan käyttöön.
RUSI:n tietojen mukaan suunnitelmasta tiesi vain pieni määrä venäläisiä virkamiehiä ja turvallisuuspalvelu FSB:n henkilöstöä. Dokumentissa on presidentin allekirjoitus.
YK selvittää: Ovatko iskut energiainfrastruktuuriin sotarikos?
YK:n nimittämät tutkijat selvittävät parhaillaan, ovatko Venäjän hyökkäykset kriittistä infrastruktuuria vastaan sotarikos, uutisoi Reuters. Venäjä on kohdistanut iskunsa erityisesti Ukrainan energiainfrastruktuuriin, mikä on jättänyt monet ukrainalaiset ilman valoa, lämpöä ja paikoin ilman juoksevaa vettä.
Venäjä väittää, etteivät iskujen kohteena ole siviilit vaan niiden tarkoitus on nakertaa Ukrainan taistelutahtoa ja painostaa maa rauhanneuvotteluihin. Kiova pitää talvea vasten tehtyjä iskuja sotarikoksena.
YK:n tutkintaryhmä on jo vahvistanut Venäjän tehneen miehittämillään alueilla sotarikoksia. Venäjä kiistää kerta toisensa jälkeen tällaiset syytökset "herjauksena".
Verisiä paketteja lähetetty Ukrainan lähetystöihin
Useat Ukrainan lähetystöt ovat saaneet "verisiä paketteja", jotka ovat sisältäneen muun muassa eläinten silmiä. Asiasta kertoo Ukrainan ulkoministeriö uutistoimisto Reutersin mukaan.
Reutersin mukaan nesteen kyllästämiä paketteja on lähetetty Ukrainan lähetystöihin ainakin Unkarissa, Alankomaissa, Puolassa, Kroatiassa ja Italiassa. Lisäksi myös Napolin ja Krakovan konsulaatteihin on lähetetty samanlaiset paketit.
Reuters ei täsmennä, mitä se tarkoittaa nesteellä, jolla se kuvailee olevan "huomiota herättävä haju ja väri".
Ukrainan ulkoministeriön tiedottaja Oleg Nikolenko kertoo, että lisäksi Vatikaanissa Ukrainan suurlähettilään asunnon sisäänkäynti on joutunut vandalismin kohteeksi. Reutersin mukaan sisäänkäynnin edustalle on jätetty ihmisen ulostetta.
Aiemmin tällä viikolla Ukrainan Madridin-suurlähetystöön lähetettiin kirjepommi. Vastaavia pommeja lähetettiin myös muihin kohteisiin, mukaan lukien Espanjan pääministerille.
Yksi verisistä paketeista toimitettiin Ukrainan lähetystöön Krakovassa. AOP
ISW: Ukraina ajoi Venäjän pulaan Zaporižžjassa
Venäjän sotilaallinen liikehdintä Zaporižžjan alueella viittaa siihen, että sen joukot eivät enää kykene puolustamaan siellä olevia kriittisiä alueita Ukrainan lisätessä pommituksia Venäjän joukkoja ja logistiikkaa vastaan.
Näin arvioi yhdysvaltalainen Institute for the Study of War -ajatushautomo tuoreessa raportissaan.
Ukrainan armeijan pääesikunta raportoi myöhään torstaina, että Venäjän joukot ovat vetäytyneet tai vetäytymässä useista kaupungeista Zaporižžjassa. Tiettävästi venäläisjoukot olisivat poistumassa ainakin Polohyn ja Myhailivkan kaupungeista ja Inženernen kylästä.
Ukrainan mukaan Venäjän nukkehallinnon viranomaiset ovat valmistautumassa evakuointiin myös Burtšakin kylässä.
ISW kertoo Ukrainan tehneen viime päivinä iskuja muun muassa juuri Polohyn kaupunkiin ja Inženernen kylään sekä muihin Venäjän miehittämiin paikkakuntiin alueella. Venäjä pyrkinee siis vetäytymisellään suojautumaan Ukrainan iskuilta ja rajoittamaan tappioidensa määrää.
ISW huomauttaakin, että vetäytyminen merkitsee sitä, ettei Venäjä näytä kykenevän puolustamaan koko etulinjaa Zaporižžjan alueella, vaan joutuu nyt valikoimaan asemapaikkoja, jonne se voi keskittää joukkojaan.
Venäjä vetää joukkojaan useilta paikkakunnilta Zaporižžjassa. Kuvituskuva. REUTERS
Putinia kismittää USA:n kanta annektoituihin alueisiin
Venäjän presidentti Vladimir Putin on valmis neuvottelemaan Venäjän etujen varmistamiseksi, mutta Yhdysvaltain kanta Venäjän annektoimien ukrainalaisalueiden suhteen tekee tilanteesta vaikean.
Näin Kreml toteaa vastatessaan Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin lausuntoon, jonka mukaan hän voisi keskustella Putinin kanssa, jos tämä osoittaisi suhtautuvansa vakavasti sodan päättämiseen. Biden sanoi voivansa keskustella Putinin kanssa tällaisessa tilanteessa neuvoteltuaan ensin Nato-liittolaistensa kanssa.
Kremlin lausunnosta paistaa se, että Venäjää kismittää se, että Yhdysvallat ei ole tunnustanut laittomasti liitettyjä ukrainalaisalueita Venäjälle kuuluviksi. Erikoista on se, että Venäjä edes odottaisi moista.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov lisää, että Venäjän "erikoisoperaatio" Ukrainassa jatkuu, vaikka Venäjä haluaisi saavuttaa tavoitteensa mieluummin diplomaattisin keinoin.
Kremlin mukaan USA:n asenne Venäjän anastamiin ukrainalaisalueisiin vaikeuttaa mahdollisia neuvotteluita, joihin presidentti Vladimir Putin muuten olisi valmis. EPA/AOP
Ukraina menettänyt sodassa ainakin 10 000 sotilasta
Ukrainan asevoimat ovat menettäneet tähän mennessä noin 10 000– 13 000 sotilasta sodassa Venäjää vastaan, kertoi Ukrainan presidentin neuvonantaja Mihailo Podoljak ukrainalaiselle televisiokanavalle Al Jazeeran mukaan.
Kyseessä on ensimmäinen arvio kaatuneista sotilaista sitten elokuun lopun, jolloin Ukrainan asevoimien johtaja sanoi, että lähes 9 000 sotilasta oli saanut sodassa surmansa.
– Saimme virallisia lukuja yleisesikunnalta ja meillä on virallisia lukuja ylimmältä komentokunnalta. Kaatuneita sotilaita on 10 000–13 000, Podoljak sanoi ukrainalaiselle Kanal 24 -kanavalle.
– Olemme avoimia puhuessamme kuolleiden määrästä, hän lisäsi ja sanoi, että enemmän sotilaita oli haavoittunut kuin kuollut.
Zelenska: "On ymmärrettävää, että länsi on väsynyt"
Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenska toteaa Timesille antamassaan haastattelussa, ettei Ukrainan kärsimykseen pidä tottua.
– On täysin ymmärrettävää, että länsi on väsynyt, Zelenska toteaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että sotaväsymys on juuri sitä, mitä Venäjä toivoo, eikä väsymyksen edessä tule taipua.
– He odottavat ihmisten unohtavan ja maailman kyllästyvän surullisiin uutisiin ja Ukrainan katoavan etusivuilta. Sitten he kokisivat, että heillä on lupa tehdä mitä haluavat.
Hän tuomitsee haastattelussa Venäjän yritykset talvea vasten pelotella Ukrainan siviilejä uskomaan, ettei kylmästä ajanjaksosta selvitä. Zelenska myös kertoo katkaisseensa yhteydet venäläisiin sukulaisiinsa.
Olena Zelenskan mukaan sotaväsymys on juuri se, mitä Venäjä haluaa. AOP
