Putin: Venäjä puolustaa etujaan kaikin mahdollisin keinoin
Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoi keskiviikkona Venäjän puolustavan etujaan kaikin mahdollisin keinoin, uutisoi Reuters. Putin esitti näkemyksensä ihmisoikeusneuvoston televisioidussa istunnossa. Hän myös väitti lännen kohtelevan Venäjää toisen luokan valtiona, jolla ei ole oikeutta olemassaoloon.
Reuters uutisoi Putinin myös sanoneen, ettei Venäjällä ole mahdollisuuksia ratkaista tilannetta Ukrainassa. Putin väitti jälleen, kuten usein aiemminkin, Puolan hamuavan alueita Ukrainasta. Hänen mielestään vain Venäjä voi toimia Ukrainan alueen yhtenäisyyden takaajana, mutta se kuulemma riippuu Ukrainan uusista johtajista.
Valko-Venäjä siirtää sotilaskalustoaan "tarkastaakseen terrorismiin reagointia"
Valko-Venäjä on aikeissa siirtää sotilaskalustoaan ja joukkojaan maan sisällä keskiviikkona ja torstaina "tarkastaakseen reagointiaan mahdollisiin terrori-iskuihin", kertoo maan valtiollinen uutistoimisto Belta.
Siirtojen aikana kansalaisten liikkumista (liikennettä) rajoitetaan tietyillä yleisillä teillä ja joitain alueita maastossa käytetään harjoitustarkoituksiin.
Valko-Venäjä on sanonut, ettei se aio osallistua sotaan naapurimaa Ukrainassa, mutta maan johtaja Aljaksandr Lukašenka on aiemmin käskenyt rajan läheisyyteen joukkoja johtuen hänen kuvitelmistaan, että länsimaat ja Ukraina aiheuttaisivat rajan läheisyydessä terrorismiuhkaa.
Ukraina on kuukausien ajan varoittanut, että se pelkää Valko-Venäjän ja Venäjän suunnittelevan yhteistä hyökkäystä Ukrainan pohjoisrajan yli. Valko-Venäjä on jo aiemmin sallinut venäläisjoukkojen käyttää sen maa-alueita hyökkäyksiin Ukrainaa vastaan.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu vieraili Minskissä viime viikonloppuna. Hän tapasi muun muassa Lukašenkan sekä maan puolustusministeri Viktor Khreninin.
– Ei Šoigu turhan takia matkustaisi Valko-Venäjälle. Jotain on tapahtumassa, mutta vielä ei tiedetä mitä, totesi Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan Iltalehdelle aiemmin.
Asiantuntijan kommentit aiheesta pääset lukemaan kokonaisuudessaan täältä.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu tapasi myös Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukašenka viikonloppuna. EPA/AOP
Siviiliuhreja voi olla jopa kolminkertainen määrä
Euroopan unionin EUAM Ukraine -siviilikriisinhallintaoperaation apulaisjohtaja, yli neljä vuotta Ukrainassa työskennellyt ruotsalaisdiplomaatti Fredrik Wesslau pelkää, että YK:n arvio Ukrainan sodan siviiliuhreista ei riitä alkuunkaan.
Marraskuun lopulla YK:n ihmisoikeuskomissio julkaisi arvion, jonka mukaan sota on vaatinut 6 655 siviilin hengen. Heihin lukeutuu 2 601 miestä, 1 783 naista, 209 poikaa ja 173 tyttöä sekä 1 852 aikuista ja 37 lasta, joiden sukupuolta ei ole saatu selville.
Lisäksi YK:n mukaan 10 368 siviiliä on haavoittunut tähän mennessä sodan aikana.
Venäjä on julmasti lahdannut siviilejä koko maailmaa järkyttäneillä tavoilla muun muassa Butšassa, Izjumissa ja Mariupolissa. Näiden sotarikosten tutkinta on valtava savotta, ja uusia sotarikoksia ilmenee tutkittaviksi ja dokumentoitaviksi koko ajan. Tässä tehtävässä EUAM Ukraine on auttamassa.
Wesslau arvioi Kyiv Independent -lehden haastattelussa, että sodan siviiliuhrien määrä voi olla jopa kolminkertainen YK:n viimeisimpiin lukemiin.
– Tämä on aivan eri tason tragedia. Nyt puhutut YK:n luvut ovat tietenkin vain arvioita, mutta todelliset lukemat ovat paljon, paljon korkeampia, hän sanoo.
– (Uhreja on) mahdollisesti kolme kertaa enemmän. Loppujen lopuksi näihin virallisiin lukemiin viittaaminen on jonkinlainen ongelma.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vahvisti äskettäin, että EU tukee kansainvälisen tuomioistuimen kaltaisen mekanismin perustamista sotarikollisten saamiseksi vastuuseen.
Wesslaun mukaan tällaiselle tuomioistuimelle on tarvetta, vaikka Ukrainalla on oma oikeuslaitoksensa ja Haagissa on Kansainvälinen sotarikostuomioistuin.
Wesslau huomauttaa, että tällä hetkellä on olemassa selkeä "vastuuvaje" varsinaisten hyökkäystoimien osalta.
– Ei ole olemassa sellaista tuomioistuinta, jolla olisi toimivaltaa käsitellä hyökkäysrikosta, joka koskisi nimenomaan johtajatasoa. Tämä on kaikkien rikosten äiti, hän sanoo.
Viranomaiset kaivoivat ruumiita esiin joukkohaudasta Pravdynen kylässä. EPA/AOP
Ainakin 16 kuoli liikenneturmassa Donetskissa
Venäjän miehittämällä Donetskin alueella on tapahtunut liikenneonnettomuus, joka on vaatinut 16 ihmisen hengen. Kuolonuhrien joukossa on Venäjän sotilashenkilöstöä.
Asiasta kertoo muun muassa Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass ja Donetskin nukkehallinnon johtaja Denis Pušilin. Loukkaantuneiden tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Tassin mukaan useita. Pušilinin mukaan heitä olisi neljä, mutta tietoa ei ole vahvistettu.
Onnettomuudessa Venäjän sotilashenkilöstöä kuljettanut ajoneuvo törmäsi minibussin kanssa Tšystjakoven ja Šah’tarskin välillä.
Liikenneturman yksityiskohdista ei ole kerrottu.
Useita Venäjän sotilaita sai surmansa liikenneturmassa Donetskissa. AOP
Ukraina: Venäjä iski yön aikana Zaporižžjaan dronein ja ohjuksin
Venäjä teki keskiviikon vastaisena yönä lennokki- ja ohjusiskuja ainakin kahteen kylään Zaporižžjan alueella, sanoo paikallinen kuvernööri Oleksandr Starukh. Hänen mukaansa ainakin kolme ihmistä haavoittui, joista yksi 15-vuotias tyttö.
Lisäksi kolmen rakennuksen kerrotaan tuhoutuneen ja 18 vaurioituneen. Zaporižžja on ollut ankaran tulituksen alla viime viikkoina, ja huomattava määrä kriittistä infrastruktuuria ja asuinrakennuksia on kärsinyt vaurioita.
Ukrainan armeija kertoi puolestaan ampuneensa alas 14 iranilaisvalmisteista hyökkäysdronea keskiviikon vastaisen yön aikana. Asiasta uutisoiva CNN ei ole kyennyt itsenäisesti vahvistamaan väitteitä.
Nimettömänä pysyttelevä länsimainen virkamies kertoi tiistaina amerikkalaismedialle, että iranilaiset hyökkäysdronet olisivat loppuneet Venäjältä viime viikkojen aikana, mutta Kreml tiettävästi odotti "täydennystä". Virkamies puhui nimettömänä asian arkaluonteisuuden vuoksi.
Venäjän joukkojen on kerrottu käyttäneen useita Iranissa valmistettuja droneja Ukrainassa, usein infrastruktuuriin kohdistettuihin hyökkäyksiin.
Ukrainan ulkomaanvarannot ylittivät sotaa edeltävän tason
Ukrainan kansainväliset valuuttavarannot ovat joulukuussa ylittäneet sotaa edeltävän tason. Ulkomaanvarannot olivat Ukrainan keskuspankin mukaan lähes 28 miljardia dollaria.
Marraskuussa ulkomaanvarannot kasvoivat yli 10 prosenttia muun muassa kansainvälisen avustuksen ansiosta ja valuuttakurssien muutosten seurauksena, keskuspankki kertoo tiedotteessa.
Keskuspankin mukaan varannot takaavat rahoituksen seuraavalle kolmen ja puolen kuukauden tuonnille, mikä riittää Ukrainan hallituksen ja keskuspankin velvoitteiden ja nykyisten toimintojen varmistamiseen.
Keskuspankin alustavien tietojen mukaan ulkomaanvarantoja Ukrainalla oli 1. joulukuuta 27,95 miljardia dollaria. Sodan alettua 24. helmikuuta lukema oli 27,42 miljardia dollaria.
