Venäjä kertoo ampuneensa alas Ukrainan lennokin lähellä Krimin niemimaata
Venäjä kertoo ampuneensa alas Ukrainan lennokin Mustanmeren yllä lähellä Krimin Sevastopolia, raportoivat uutistoimistot Reuters ja AFP.
Aiemmin torstaina kerrottiin sivullisten kuulleen voimakkaan pamahduksen Sevastopolin keskustassa, jonka arveltiin olevan peräisin ohjuksen laukaisusta.
Tiedossa ei toistaiseksi ole, liittyikö Venäjän ilmoittama lennokin pudotus raportoituun ääneen. Myöskään alasammutun lennokin tyypistä ei olla annettu tarkkaa tietoa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Krimin niemimaalla tarkastamassa Kertšinsalmen sillan korjaustöitä vain kolme päivää sitten. Kremlin edustaja Dmitri Peskov puolestaan kommentoi päivää myöhemmin, että Krim saattaisi jatkossa olla haavoittuva Ukrainan uusia hyökkäyksiä kohtaan.
– Riski on todella olemassa, koska Ukrainan puoli jatkaa terrorihyökkäysten politiikkaansa. Mutta toisaalta saamamme tiedon mukaan vastatoimiin on ryhdytty, Peskov kommentoi.
Asiantuntijoiden mukaan Ukrainan iskut venäläisiin sotilaskohteisiin eivät kuitenkaan ole luokiteltavissa "terroriksi" Peskovin väitteiden mukaisesti. Sen sijaan kyseiset iskut ovat oikeutettuja sotatoimia Ukrainan puolustautuessa Venäjän hyökkäyksiä vastaan.
Ukrainalaismedia: Krimillä kuultu voimakas räjähdys
Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla on torstaina kuultu "voimakas räjähdys". Asiasta kertoo Krimin alueella toimiva ukrainalainen uutismedia Krym Realii.
Hälyttävän äänen kerrotaan kuuluneen ainakin Sevastopolin kaupungin keskustassa. Lähteen mukaan muutama sekunti ennen räjähdystä kuului myös "voimakas pitkäkestoinen ääni, joka kuulosti ohjuksen laukaisulta".
Ukrainan asevoimien kenraalin esikunta raportoi viimeksi 23. marraskuuta, että miehitetyssä Sevastopolissa olevia venäläisiä joukkoja koulutetaan parhaillaan käyttämään sekä venäläisiä että iranilaisia droneja.
Ukrainan tai Venäjän hallinoista ei olla vielä kommentoitu väitettä torstain räjähdyksestä.
Myös Donetskia on pommitettu torstaina. Yhden kerrotaan kuolleen ja kahden haavoittuneen. Lisäksi useita rakennuksia vaurioitui.
Putin: Venäjä aikoo jatkaa iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin
Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoo Venäjän aikovan jatkaa tahallisia iskujaan Ukrainan energiainfrastruktuuriin, kertoo uutistoimisto AFP.
Torstaina Kremlissä pidetyssä palkintoseremoniassa puhunut Putin myönsi Venäjän tähtäävän erityisesti Ukrainan sähköntuotantoon. Venäjän presidentin mukaan todellinen syyllinen iskuihin on kuitenkin Ukraina itse.
Ukrainan sähköyhtiön raportin mukaan Venäjä on tähän mennessä iskenyt sähkölaitoksiin ja -linjoihin yli tuhannella ohjuksella ja ammuksella, jättäneet miljoonat ukrainalaiset selviytymään talvesta ilman sähköä ja vettä.
Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän iskut jyrkästi.
Venäjän presidentti kuvattuna Kremlissä 8. joulukuuta. SERGEI KARPUKHIN/KREMLIN POOL/SPUTNIK / POOL
Venäjän armeija harjoittelee Valko-Venäjällä
Venäjän armeija osallistuu taktisiin harjoituksiin Valko-Venäjällä, Venäjän puolustusministeriö ilmoitti torstaina Reutersin mukaan.
Venäjän ja Valko-Venäjän yhteisharjoituksia käydään yöllä ja päivällä ja niissä harjoitellaan sekä pienemmillä aseilla että tykistöllä, Venäjän puolustusministeriö tiedottaa.
Venäjän liittolainen Valko-Venäjä ei ole suoraan osallistunut Ukrainan sotaan, vaikka Venäjä hyökkäsikin Valko-Venäjän kautta Ukrainaan helmikuussa.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka on Vladimir Putinin harvoja liittolaisia Euroopassa, vaikka johtajien henkilökohtaisia välejä onkin kuvattu viileiksi.
Valko-Venäjän on pelätty liittyvän avoimesti sotaan Venäjän puolella, mutta asiantuntijat ovat pitäneet sitä kuitenkin epätodennäköisenä.
Scholz: Venäjän ydinaseriski toistaiseksi pienentynyt
Riski siitä, että Vladimir Putin käyttää ydinaseita Ukrainassa on pienentynyt kansainvälisen painostuksen seurauksena, sanoi Saksan liittokansleri Olaf Scholz torstaina.
– Sota jatkuu [raakana], vaikka toistaiseksi yksi asia on muuttunut, Scholz sanoi saksalaisen Funke Median haastattelussa ensimmäisen virkavuotensa kunniaksi.
– Venäjä on lakannut uhkaamasta ydinaseilla, mikä on reaktio siihen, että kansainvälinen yhteisö on asettanut punaisen viivan.
Saksan johtajan mukaan oli tärkeää, että vuoropuhelua Kremlin kanssa jatkettiin syvistä erimielisyyksistä huolimatta.
Putin sanoi keskiviikkona, että ydinsodan riski on kasvussa, mutta vakuutti, ettei Venäjä ole "tullut hulluksi" ja että se pitää omaa ydinasearsenaaliaan puhtaasti puolustuksellisena pelotteena.
Funken mukaan Scholzin haastattelu tehtiin maanantaina, ja lainaukset hyväksyttiin keskiviikkona iltapäivällä.
Vastatessaan kritiikkiin, jonka mukaan Saksan tuki Ukrainalle olisi liian varovaista, Scholz totesi Saksan olevan Yhdysvaltojen jälkeen yksi Ukrainan suurimmista tukijoista – myös asetoimitusten osalta.
– Teemme kaikkemme estääksemme suoran sodan Venäjän ja Naton välillä. Tällaisessa konfliktissa olisi vain häviäjiä – kaikkialla maailmassa, hän sanoi.
Lisäksi Scholz sanoi odottavansa, että Euroopan suurin talous selviää talvesta hyvin ja pysyy vahvana sekä menestyvänä teollisuusmaana, kun maa vähentää riippuvuuttaan Venäjän energiasta.
– Olemme nyt tekemässä tarvittavia päätöksiä tullaksemme riippumattomiksi pitkällä aikavälillä. Vuodesta 2045 alkaen haluamme olla täysin ilmastoneutraaleja ja tuottaa energiamme täysin ilman maakaasua, hiiltä tai öljyä, Scholz sanoi.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz lehdistötilaisuudessa Berliinissä 1. joulukuuta 2022. AOP
Ukrainan puolella taistellut vapaaehtoinen ruotsalaissotilas on kuollut
Ukrainan puolella taistellut parikymppinen ruotsalaissotilas on kuollut Ukrainassa, kertoo ruotsalaislehti Expressen Ruotsin ulkoministeriön lausuntoon perustuen.
Ruotsalaisen kerrotaan kuuluneen lääkintäpataljoonaan ja kuolleen auto-onnettomuudessa. Nuoren miehen kerrotaan olleen paikan päällä Ukrainassa ensin kahden kuukauden ajan viime keväänä ja palanneen sitten takaisin tehtäviinsä noin kuukausi sitten.
Viimeisinä päivinään mies oli työskennellyt niin sanotussa CASEVAC-ajoneuvossa, jota voidaan kuvata yksinkertaisemmin ambulanssina. Ollessaan osallisena loukkaantuneen sotilaan evakuointiin rintamalta Bachmutin pohjoispuolelta, ambulanssi törmäsi yllättäen taisteluajoneuvoon. Mies loukkaantui onnettomuudessa pahasti ja kuoli myöhemmin vammoihinsa.
Kyseessä on tiedettävästi jo toinen ruotsalaissotilas, jonka on kerrottu kuolleen Ukrainan sodassa. Ensimmäisestä tapauksesta raportoitiin jo heinäkuussa, kun Ukrainan puolella taistellut ruotsalaismies menehtyi saatuaan kranaatin osuman rintaansa Donetskissa käydyissä taisteluissa.
Väite: Venäjän mobilisoimat vangit hylkäsivät Venäjän armeijan
Noin 20 Venäjän mobilisoimaa entistä vankia on hylännyt Venäjän armeijan joukot Yasinuvatan kaupungissa itäisen Donetskin alueella, väittää Ukrainan asevoimien kenraalin pääesikunta päivittäisessä raportissaan.
Raportin mukaan vangit pakenivat, kun he olivat matkalla Venäjän armeijan osoittamiin taisteluasemiin. Paenneista kolmen kerrotaan kuolleen Ukrainan käynnistettyä etsinnät heidän löytämisekseen.
Syksyn mittaan on useasti raportoitu, kuinka Venäjällä on merkittäviä vaikeuksia löytää uusia sotilaita riveihinsä Ukrainaan. Kremliin sidoksissa olevan yksityisen Wagner-ryhmän onkin kerrottu värvänneen aina heinäkuusta alkaen myös tuomittuja vankeja. Vastineeksi vangeille on tarjottu muun muassa rangaistustensa lyhentämistä sekä palkkioita.
Riippumattoman venäläismedia Mediazonan mukaan Venäjän vankilat ovatkin tyhjentyneet vauhdilla syksyn aikana, eikä maan rangaistuslaitoksia olla nähty näin väljänä useaan vuoteen, edes laajojen armahdusten aikaan.
Venäjän vankilat ovat syksyn aikana tyhjentyneet poikkeuksellista vauhtia. Illustronaut / Alamy Stock Photo
Venäjän televisiossa esitetään erikoisia näkemyksiä
Venäjän valtion television keskusteluohjelmassa haaveillaan "rauhallisesta Euraasiasta", joka ulottuisi Vladivostokista Lissaboniin.
– Vladivostok meillä jo on, enää täytyy hankkia Lissabon.
Aloittaa voitaisiin keskustelijan mukaan Lvivistä, eli Länsi-Ukrainasta, joka oli entisen Neuvostoliiton "uloskäynti". Sen sanottuaan keskustelija muistelee Tšopissa 70-luvulla näkemäänsä rautatieasemaa, joka oli "oikein hieno" ja toteaa, että se olisi sitten seuraava.
Tämä kaikki olisi vähintä mitä voidaan tehdä ja suurimpana tavoitteena on "saada kaikki amerikkalaiset ulos Euraasiasta". Euroopan lisäksi se kattaisi hänen mielestään myös Etelä-Korean, Taiwanin ja Japanin.
