Šoigu varoitti "ennalta-arvaamattomasta" eskalaatiosta
Sotilasliitto Naton asetukeen Ukrainalle sisältyy "ennalta-arvaamattoman" eskalaation vaara, Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sanoo.
Asiasta kertovat uutistoimistot Reuters ja AFP.
Venäjän johtoporras on pitkin sotaa pyrkinyt saamaan länttä lopettamaan Ukrainan tukemisen tai ainakin vähentämään tuen määrää uhkailemalla eskalaation mahdollisuudella. Tiistaina Šoigu esitti, että Ukrainan aseapu uhkaa pohjimmiltaan vetää Naton sodan osapuoleksi.
– Yhdysvallat ja sen liittolaiset yrittävät pitkittää konfliktia niin paljon kuin mahdollista, hän sanoi.
– Onnistuakseen tässä he ovat alkaneet toimittaa raskaita hyökkäysaseita ja avoimesti kehottaa Ukrainaa valtaamaan alueitamme. Itse asiassa, sellaiset toimet raahaavat Naton mukaan konfliktiin ja voi johtaa ennalta-arvaamattomaan eskalaatioon.
Yhdysvaltain ja Saksan mukaan Ukraina on antanut takeet siitä, että se ei hyökkää niiden toimittamilla aseilla Venäjän puolelle.
Sanoessaan Yhdysvaltain liittolaisineen yllyttävän Ukrainaa valtaamaan Venäjän alueita Šoigu viitannee Ukrainalle kuuluviin alueisiin, jotka se annektoi viime syksynä. Näiden alueiden vapauttamista Venäjän miehitysvallan alta länsimaat kuitenkin tukevat – ja täysin avoimesti.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu syyttää jälleen Natoa sodan pitkittämisestä, vaikka Venäjä voisi lopettaa sotatoimet milloin hyvänsä ja vetäytyä Ukrainasta. EPA/AOP
Ukraina nimitti uuden sisäministerin
Ukrainan parlamentti on tiistaina nimittänyt uuden sisäministerin helikopteriturmassa menehtyneen Denis Monastirskin tilalle.
Asiasta uutisoi ukrainalaismedia The Kyiv Independent.
Uudeksi sisäministeriksi valittiin Ihor Klimenko, joka on toiminut aiemmin muun muassa Ukrainan poliisin johtotehtävissä. Lisäksi Klimenko on toiminut virkaa tekevänä sisäministerinä tammikuusta lähtien, Monastirskin kuoleman jälkeen.
Ukrainan parlamentti on myös tiistaina pidentänyt maan poikkeustilaa sekä liikekannallepanoa 90 päivällä. Kyseessä on jo kuudes kerta, kun kyseisiä toimia pidennetään sodan alkamisen jälkeen.
ISW: Venäjän seuraavaa hyökkäystä odotetaan Ukrainan itäosiin
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kertoi raportissaan, että viime päivinä spekuloidun Venäjän uuden suurhyökkäyksen odotetaan kohdistuvan nimenomaan Ukrainan itäosiin.
Uutta hyökkäystä on odotettu tapahtuvaksi helmikuun puolivälin jälkeen, sillä Venäjän uskotaan hakevan tällä symbolista merkitystä lähellä sodan vuosipäivää.
Luhanskin kuvernöörin Serhi Haidain mukaan Ukraina onkin jo tehnyt havaintoja siitä, että Venäjä on parhaillaan kokoamassa reservejään Luhanskissa tulevaa hyökkäystä varten.
Sen sijaan Ukrainan tiedustelu ei ole havainnut Venäjän valmistautuvan poikkeukselliseen operaatioon maan pohjoisosissa. Hyökkäystä Valko-Venäjän rajan takaa ei siis toistaiseksi ole odotettavissa.
Luhanskin kuvernöörin mukaan Ukraina on jo tehnyt havaintoja siitä, että Venäjä kokoaa reservejään Luhanskissa tulevaa hyökkäystä varten. Kuvassa ukrainalaistankki Sjevjerodonetskissa viime vuonna. EPA/AOP
Sveitsissä harkitaan puolueettomuudesta luopumista
Sveitsissä on aloitettu julkinen keskustelu siitä, tulisiko maan luopua jo 200 vuotta kestäneestä puolueettomuuspolitiikastaan. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Tähän mennessä Sveitsi ei ole hyväksynyt maassaan valmistettujen aseiden vientiä sodan kummallekaan osapuolelle. Kansalaismielipide on kuitenkin ollut vahvasti Ukrainan puolella.
Nyt paineet aseiden vientikiellosta luopumiseen ovat kasvaneet. Sveitsiläiset lainsäätäjät ovat kuitenkin yhä jakautuneita sen suhteen, pitäisikö asiaan tehdä muutoksia.
Kansalaisaloitteiden lisäksi muun muassa sveitsiläinen keskustaoikeistolainen FDP puolue on ehdottanut, että aseita voitaisiin viedä jatkossa maihin, jotka jakavat samat demokraattiset arvot Sveitsin kanssa.
YK:n pääsihteeri puhui "laajemman sodan" mahdollisuudesta
YK:n pääsihteeri António Guterres piti maanantaina puheen YK:n yleiskokouksessa ja sanoi muun muassa pelkäävänsä "laajemman sodan" mahdollisuutta. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP.
Guterresin puhe keskittyi sotaan Ukrainassa, ilmastokriisiin ja äärimmäiseen köyhyyteen. Lisäksi Guterres nimesi muita rauhaa uhkaavia tekijöitä Afganistanissa, Myanmarissa, Länsi-Afrikan Sahelin alueella, Haitissa ja Israelin–Palestiinan konfliktissa.
Guterres viittasi Chicagon yliopistossa sijaitsevaan Tuomiopäivän kelloon, jonka mukaan ihmiskunnalla on symbolisesti enää 90 sekuntia aikaa maailmanloppuun. Iltalehti uutisoi Tuomiopäivän kellosta aiemmin.
Tuomiopäivän kello on Guterresin mukaan varoitusmerkki, joka tarkoittaa sitä, että nyt on herättävä ja tehtävä töitä.
Sota Ukrainassa on pian kestänyt vuoden, mikä huolestuttaa niin Tuomiopäivän kellosta vastaavia tutkijoita kuin Guterresiakin:
– Mahdollisuudet rauhaan vähenevät koko ajan ja mahdollisuudet verenvuodatuksen yltymiseen laajemmalle kasvavat koko ajan.
– Pahoin pelkään, että maailma ei kävele unissaan laajempaan sotaan. Pelkään, että se tekee niin silmät täysin avoinna, Guterres sanoi.
Portugalilainen António Guterres on ollut YK:n pääsihteeri vuodesta 2017. AOP
19 miljoonaa venäläistä kirjaa poistettu Ukrainan kirjastoista
Ukraina on poistanut kirjastoistaan noin 19 miljoonaa kirjaa, jotka olivat Neuvostoliiton ajalta tai venäjänkielisiä. Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.
Ukrainan parlamentin edustaja Yevheniya Kravchuk kertoi, että 19 miljoonasta kirjasta 11 miljoonaa oli kirjoitettu venäjäksi. Kravchuk on Reutersin mukaan varajohtaja komiteassa, joka vastaa Ukrainan humanitaarisesta toiminnasta ja tiedotuspolitiikasta.
Poistettujen kirjojen joukossa oli Kravchukin mukaan myös ukrainankielisiä Neuvostoliiton aikaisia teoksia. Lisäksi Kravchuk mainitsi tiedotteessaan, että Venäjän hyökkäystä Ukrainaan tukevien kirjailijoiden teosten poistamista suositellaan.
Kirjapoistojen taustalla on Ukrainan halu nostaa omaa kansallista identiteettiään. Projekti alkoi jo vuonna 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti tämän laittomasti itseensä. Venäläisten kirjojen myyntiä rajoitettiin, mutta se kiellettiin kokonaan vasta kesällä 2022.
– On valitettavaa, millainen on venäjänkielisten kirjojen suhde ukrainankielisiin kirjoihin kirjastoissamme. Nyt puhumme siis siitä tosiasiasta, että on tarpeellista lisätä rahoitusta ja ostaa ukrainankielisiä kirjoja niin pian kuin on mahdollista, Kravchuk selitti.
Kravchukin mukaan noin 44 prosenttia Ukrainan kirjastojen kirjoista on venäjänkielisiä, loput on kirjoitettu ukrainaksi tai jollain EU-maan kielellä.
Reuters kertoo, ettei ole tarkempaa tietoa, mitä poistetuille kirjoille on tapahtunut.
Kirjakauppias asensi sähkökatkon aikana tilapäisiä lamppuja Harkovassa tammikuussa 2023. Kuvituskuva. AOP
