Ulkopoliittisen instituutin tutkija PKK:n lippujen kieltämisestä mielenosoituksessa: ”Vaikeaa olla näkemättä yhteyttä Nato-prosessiin”

Helsingin poliisi kielsi eilen tiistaina Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n lippujen esillä pitämisen itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa. Poliisi perusteli päätöstä sillä, että liput voivat aiheuttaa provokaatiota ja siten vaarantaa turvallisuuden.

Suomen ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta ihmettelee päätöstä.

– Vaikeaa olla näkemättä yhteyttä käynnissä olevaan NATO-jäsenyysprosessiin, Alaranta sanoo.

Turkin kurdivähemmistöjen vuonna 1978 perustama PKK on määritelty terroristijärjestöksi EU:n ja siten myös Suomen puolelta. Järjestön perusti Abdullah Öcalan.

Alarannan mukaan PKK:n lippu ja Öcalanin kuvat ovat jo vuosikymmenet kietoutuneet yhteen vasemmistolaisen kurdiliikkeen kanssa. Ne on mielletty vastarinnan ja kurdioikeuksien ajamisen symboleiksi.

Kalevan (siirryt toiseen palveluun) mukaan PKK:n lippuja nähtiin itsenäisyyspäivänä myös Oulussa, mutta niitä ei kielletty.

– Niitä nähtiin myös viimekesäisissä mielenosoituksissa, mutta ne eivät silloin kiinnostaneet ketään. Nyt Turkki jarruttaa Suomen NATO-jäsenyyttä vedoten terroristien hyysäykseen, joten asia on ajankohtainen, Alaranta pohtii.

Poliisi: Kielto perustuu kokoontumislakiin

Helsinki ilman natseja -mielenosoituksessa nähdyt PKK:n liput kerättiin poliisin toimesta pois.

Helsingin poliisin ylikomisario Heikki Porola kertoo STT:lle, että poliisi neuvotteli mielenosoittajien kanssa siitä, että PKK:n tunnukset voisivat jäädä Narinkkatorille, mutta eivät etenisi siitä, koska vastamielenosoituksen joukot saattaisivat provosoitua.

– He päätyivät siihen, että jättävät liput autoihinsa ja osallistuvat marssiin, Porola sanoo.

Hän kertoo tunnusten olevan Helsingin poliisille tuttuja, sillä kurdijärjestöt ovat liehuttaneet niitä Helsingissä mielenosoituksissa aiemminkin.

Porolan mukaan kielto perustuu kokoontumislakiin, ja hän teki päätöksen itse. PKK:n ja muiden kurdijärjestöjen liput eivät ole nyt lopullisesti kiellettyjä.

– Tämä ei ole kategorinen päätös, että aina kun näemme lippuja jossain, niin ne lähtevät. Vaan kokonaisarviointi tehdään tilanteeseen sopivaksi.

Itsenäisyyspäivän äärioikeistolaisessa Suomi herää -kulkueessa oli mukana muutamia ihmisiä, joiden asusteissa oli natsisymboleja. Vuoden 2018 itsenäisyyspäivänä poliisi takavarikoi hakaristiliput mielenosoittajilta. Porolan mukaan poliisi ei tänä vuonna poistanut symboleja, koska ei huomannut niitä.

”Ei voi liittyä muuhun kuin Turkin valtioon”

Alarannalla ei ole tiedossa, että äärioikeisto ja PKK olisivat koskaan ottaneet yhteen. Poliisi ei ole aiemmin ollut huolissaan PKK:n lippujen aiheuttamasta provokaatiosta.

– Herää kysymys, että ketä ne provosoivat. Mieleen tulee tilanne, että meillä olisi kansallismielisiä turkkilaisia ryhmiä, jotka provosoituisivat lipuista ja lähtisivät nujakoimaan lipun heiluttajien kanssa, mutta heitä ei ole, joten tämä provokaatio ei voi liittyä muuhun kuin Turkin valtioon ja siten NATO-jumiimme, Alaranta sanoo.

PKK on vasemmistolainen ja se on saanut sympatiaa etenkin Suomen vasemmistolaisten ajattelijoiden puolelta. Yksi Helsinki ilman natseja -kulkueen järjestäjistä oli Suomen Vasemmistonuoret.

– Toki suomalaisella äärioikeistolla on ollut yhteenottoja Suomen vasemmistoliikkeen kanssa, ja vasemmistolaiset PKK:n tukijat ovat vasemmistopiireissä, mutta tuntuu kaukaa haetulta, että tämä olisi poliisin päätöksen syynä, Alaranta sanoo.

Helsinki ilman natseja -kulkueen järjestäjät ovat tuominneet (siirryt toiseen palveluun) poliisin toiminnan jyrkästi, ja heidän mukaansa poliisi asettuu kiellon vuoksi Turkin diktatuurin puolelle.

Turkin oma terrorismilainsäädäntö on hyvin erilainen

Alaranta muistuttaa, että Turkin terrorismilainsäädäntö on hyvin erilainen kuin Suomen tai EU:n. Asiasta on kiistelty Turkin EU-jäsenyyden alusta saakka.

– Siellä pelkästään tietyn materiaalin pitäminen käsilaukussa on johtanut syytteisiin. Terrorismilainsäädäntö on hyvin lavea, ja melkein mitä tahansa voidaan määritellä terrorismin tukemiseksi, Alaranta sanoo.

Suomi ja Ruotsi ovat sitoutuneet osallistumaan terrorismin vastaiseen taisteluun EU:n ja siten myös Turkin kanssa.

– Tästäkin syystä on aika vaikeaa olla katsomatta tätä lippukieltoa laajemmassa perspektiivissä.