Ulkopolitiikka | Vasemmiston Saramo: Suomi elää ”uus­suomettuneisuuden aikaa”, koska Turkkia ei uskalleta arvostella

HS kysyi eduskunnan ulkopoliittisen valiokunnan jäseniltä, miten Suomen suhde Unkariin ja Turkkiin on muuttunut.

Alkuvuodesta Suomi päätti yksituumaisesta hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Syksyn myötä ulkopolitiikan kuumaksi perunaksi ovat nousseet kiperät suhteet Turkkiin ja Unkariin.

Aiemmin Suomi on arvostellut Turkkia kurdeihin kohdistetuista sotatoimista ja vaatinut Unkarilta oikeus­valtio­periaatteen noudattamista. Nyt jyrkät äänenpainot ovat hiljenneet.

Helsingin Sanomat kysyi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä, miten Suomen pitäisi reagoida, kun Suomi samaan aikaan toivoo Turkilta ja Unkarilta Nato-jäsenyys­hakemuksen hyväksymistä.

Kansanedustaja Jussi Saramon (vas) mukaan Suomen pitäisi ehdottomasti reagoida Turkin toimiin.

”Aivan ehdottomasti pitäisi. Ilmassa on kaksinaismoralismia”, Saramo sanoo.

Saramo toimii hallituspuolue vasemmiston eduskuntaryhmän johtajana. Suomen tapaan myös Ruotsi sekä puolustusliitto Nato ovat olleet vaitonaisia Turkin viime päivien ilmaiskuista kurdijoukkoja vastaan Syyrian puolella.

Lue lisää: Turkin isku tappoi al-Holia vartioivia kurdeja, maahyökkäys ajaisi kurdien mukaan Syyrian uuteen sisällis­sotaan

Ilmaiskujen kohteina ovat olleet muun muassa kurdienemmistöinen Kobanen kaupunki Syyriassa sekä al-Holin leirin alue, jossa elää Isis-taistelijoita, heidän vaimojaan ja lapsiaan, pakolaisia sekä aluetta vartioivia kurditaistelijoita. Iskuja edelsi pommiattentaatti Istanbuliin, jossa kuoli kuusi. Turkki on syyttänyt iskusta kurdi­järjestöjä, jotka ovat kiistäneet osallisuutensa.

Kurditaistelijoita on Turkin tuoreissa iskuissa kuollut eri tietojen mukaan mahdollisesti yli 30. Kurdijohtoiset joukot ilmoittivat torstaina, että kahdeksan heidän taistelijaansa kuoli Turkin iskussa al-Holin leirille. Kuolleet taistelijat olivat al-Holin vartijoita.

Leirillä on Suomen ulkoministeriön mukaan edelleen kymmenkunta suomalaista, joista valtaosa lapsia.

Turkki on kiistänyt iskeneensä al-Holin leirille.

Lue lisää: Turkin isku tappoi al-Holia vartioivia kurdeja, maahyökkäys ajaisi kurdien mukaan Syyrian uuteen sisällis­sotaan

Lue lisää: Asiantuntija: Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi voi vaikuttaa Turkin operaatioon Syyriassa

Lue lisää: Kurdijoukot ja sotarikoksia tarkkaileva järjestö: Turkki iski al-Holin leirille

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on myös kertonut Turkin valmistelevan maa­hyökkäystä Syyrian puolelle.

Suomi ei ole antanut tuoreista iskuista virallisia lausuntoja. Aiempina vuosina Suomi on reagoinut Turkin vastaaviin toimiin. Kun Turkki hyökkäsi Syyriaan vuonna 2019, sekä presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Antti Rinne (sd) tuomitsivat Turkin sotatoimet.

Toisaalla Unkari viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifiointeja ja painostaa samanaikaisesti EU:n komissiolta itselleen elvytyspaketin ja rakenne­rahastojen miljardeja.

”Sama koskee myös Unkaria”, Saramo sanoo.

”Emme me voi antaa periksi ja hyväksyä sitä, että Unkari tuhoaa EU:ta sisältä päin, ja kaikki tämä vain siksi, että haluamme mahdollisimman nopeasti itse Natoon. Perus­asioista pitää pitää kiinni.”

Saramon mielestä Suomella ei ole mikään kiire Natoon.

”Asiantuntijat ovat yhtä mielestä siitä, että perinteisen sodan uhkaa Venäjän suunnasta ei voi vuosiin syntyä Venäjän käytettyä voimavaransa Ukrainaan. Suomalaisessa keskustelussa on nyt ongelmana se, että kaikki nähdään Nato-jäsenyyden ja Venäjän kautta. Me kyllä pystymme pitämään pään kylmänä ja odottamaan hyvin Turkin vaalien yli”, Saramo sanoo.

Toisen hallituspuolueen eli keskustan kansanedustaja Mikko Savolan mielestä arvosteluun ei pidä lähteä pelkän arvostelun vuoksi.

Savola pitää selvänä, että Suomen ulkopoliittinen johto keskustelee myös ihmisoikeus­kysymyksistä ei-julkisissa yhteydenpidoissa. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) oli torstaina puhelinyhteydessä Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavuşoğlun kanssa.

Lue lisää: Haavisto keskusteli turkkilaisen virkaveljensä kanssa Naton laajentumisesta

”Ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä koen, että ulkopoliittinen johto hoitaa keskustelut. En lähde itse kannanottoja Turkista tai Unkarista eteenpäin laittamaan. Suomi on hyvin diplomaattinen maa, ja Nato-prosessi on nyt se kaikkein keskeisin asia, mikä pitää saattaa maaliin”, Savola sanoo.

”Tilanne on nyt tämä. Keskitymme Nato-prosessin läpiviemiseen”, Savola arvioi.

Kansanedustaja Saara Hyrkkö (vihr) korostaa sitä, että Suomen ulkopolitiikan suuressa linjassa ei ole tapahtunut muutosta. ”Eikä pidä tapahtuakaan”, Hyrkkö sanoo. Myös vihreät on hallituspuolue.

Suomessa on ryhdytty kuitenkin puhumaan Turkista eri tavalla korostaen maan tarpeita erityisesti terrorismin­torjunnassa. Turkin iskuista kurdialueille Suomi on ollut vaitonainen. Siihen Hyrkkö ei halua ottaa kantaa.

”Tasavallan presidentti vastaa omalta osaltaan kannanotoista. Minulla ei ole tietoa linjan­muutoksesta enkä sellaista muutosta myöskään kannata. Oikeusvaltion ja ihmis­oikeuksien puolustaminen on yhtä tärkeää kuin aiemmin. Turkin viimeaikaiset iskut ovat ehdottomasti tuomittavia”, Hyrkkö sanoo.

Lue lisää: Erdoğan uhkasi maa­hyökkäyksellä – Tutkija: Voisi synnyttää ”myrkyllisen kierteen”

Suomen ja Turkin välejä hiertää kurdien aseman lisäksi kysymys aseviennistä. Turkki on vaatinut rajoitusten purkamista.

Vientikielto palautuu vuoteen 2019, jolloin Turkki hyökkäsi Syyriaan. Tällä hetkellä kahdella suomalais­yrityksellä on voimassa asevientilupa Turkkiin. Uusista lupa-anomuksista ei ole tietoa, sillä puolustus­tarvikkeiden vientilupa­hakemukset eivät ole julkisia käsittelyn kuluessa.

Vasemmiston Saramo korostaa, että Turkilla on ollut merkittäviä toiveita ja vaatimuksia erityisesti Yhdysvalloille.

”Se on julkista tietoa eikä Suomen ja Turkin välinen asekauppa ole varmastikaan heidän prioriteettinsa”, Saramo sanoo.

”Turkki on tukenut vähintään epäsuorasti Isisiä. Ei voi olla niin, että Isisiä vastaan taistelleet kurdit nyt julistettaisiin terroristeiksi. Suomen pitää olla tässä rehellinen itselleen ja muille. Se on sitten toinen kysymys, miten voimme asiaan vaikuttaa”, Saramo sanoo.

Lue lisää: Timo Soini Ylellä: Erdoğan pelaa härskiä peliä kurdien kohdalla

Vasemmiston Saramo arvioi suomalaista keskustelua Turkin ja Unkarin suhteiden osalta ”uussuomettuneeksi”.

Suomettumisella tarkoitetaan historiallisena käsitteenä yksinkertaisten sitä, että omia etuja ajaessaan Suomi sulki vuosien ajan silmänsä ikäviltä asioilta Neuvostoliiton suhteen.

”Elämme nyt uussuomettumisen aikaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Suomessa sai puhua vapaasti, ja nyt meillä on taas sordiino päällä. Tällainen pitäisi lopettaa alkuunsa”, Saramo sanoo.

Keskustan Savolan mielestä turvallisuuspolitiikka ei ole sulkenut ulkopoliittisten keskustelijoiden suita Suomessa. Hänen mukaansa nykytilanne kertoo vain siitä, miten erilaisia maita puolustusliitto Natoon kuuluu.

”Turkilla ja Unkarilla on erilainen sisäpolitiikka ja ulkopolitiikka verrattuna moniin muihin. Puolustusliitossa sitten keskitymme kollektiivisen puolustuksen asioihin, mutta välttämättä emme ole kovin lähellä oikeusvaltio­periaatteen ja ihmisoikeus­kysymysten osalta”, Savola sanoo.

Vihreiden Hyrkkö ei myöskään usko, että Suomi olisi vaiennut paineisessa tilanteessa.

”Meidän turvallisuuspoliittiset päätökset eivät vaikuta siihen, millaista ihmisoikeus­perustaista tai oikeusvaltio­keskeistä ulkopolitiikkaa ajamme. Tälle ajatukselle on myös ollut eduskunnassa laajaa tukea. Pitkässä juoksussa tämä tietenkin vasta punnitaan”, Hyrkkö sanoo.

Hän ei halua ottaa kantaa ajatukseen uussuomettumisesta.

”En voi ottaa kantaa kuin omasta puolestani. Oma kantani on hyvin selvä: mikään ei ole muuttunut oikeusvaltio- tai ihmisoikeus­kysymyksiin liittyen. Keskustella tietenkin pitää etenkin omaa historiaamme ajatellen”, Hyrkkö sanoo.

Keskustan Savola ei myöskään usko Saramon ajatukseen uussuomettumisesta.

”Minusta meillä puhutaan paljon suoremmin tai avoimemmin ulkopoliittisista kysymyksistä, kuten vaikkapa Venäjästä, kuin aiemmin minun poliittisen taipaleeni aikana”, Savola sanoo.

Lue lisää: Suomalais­lapsia ei pystytä kotiuttamaan nyt, sanoo konsuli­päällikkö

Lue lisää: Suomen käytöksessä on uuden suomettumisen merkkejä, sanoo professori

Lue lisää: Tutkija arvosteli Suomea lähentymisestä epä­demokraattisten maiden kanssa – Haavisto: Saudi-Arabiaa ja Qataria ei voi sivuuttaa

Oikaisu 26.11. klo 10.18: Muutettu uutiseen tieto, että kurdijohtoisten joukkojen mukaan kahdeksan heidän taistelijaansa on kuollut Turkin iskussa al-Holin leirille. Aiemmassa versiossa mainittiin, ettei tiedossa ole, että iskut olisivat al-Holin leirillä surmanneet ketään. Lisätty myös tieto siitä, että Turkki on kiistänyt iskeneensä al-Holin leirille.