Politiikka|uonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelubiologi Panu Halmeen mukaan uhanalaisten luontotyyppien määrä on 250 000 hehtaaria eikä 1,5 miljoonaa hehtaaria kuten ministeriö väitti. Halme on kannellut virkamiesten toiminnasta oikeuskanslerille.
Luonnonsuojelubiologi Panu Halmeen mukaan keskusta on toiminut eduskunnassa väärien tietojen perusteella. Kuva: Jukka Gröndahl / HS
Teemu Luukka HS
Luonnonsuojelubiologi Panu Halmeen mukaan maa- ja metsätalousministeriön (MMM) hallitusneuvos Vilppu Talvitien laskelma uhanalaisten luontotyyppien määrästä perustui virheelliseen laskelmaan.
Halme on tehnyt kantelun oikeuskanslerille Talvitien toiminnasta luonnonsuojelulain yhteydessä. Kantelu koskee myös MMM:n metsäneuvos Erno Järvistä ja MMM:n erityisasiantuntija Antti Leinosta.
Kantelusta uutisoi ensin Iltalehti.
Halme työskentelee yliopistolehtorina Jyväskylän yliopistossa.
Halmeen mukaan metsäisiä uhanalaisia luontotyyppejä on ehkä noin 260 000 hehtaaria. Talvitie väitti, että uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli 2 miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä.
”Uhanalaisia luontotyyppejä koskevien pykälien 64 ja 65 taustalle esitetty pinta-alalaskelma on virheellinen, kahden miljoonan hehtaarin sijaan todellinen luku on noin 260 000 hehtaaria. Laskelma on alustava”; lukee Halmeen tiivistelmässä luonnonsuojelulain kiistanalaisten pykälien vaikutusarviossa.
Halmeen mukaan hänen arvionsa tarkoitus on lisätä asiantuntijatietoa, kun eduskunta äänestää luonnonsuojelulaista 7. joulukuuta.
”Talvitien laskelmassa on melkein nolla liikaa, ja sen laskelman perusteella eduskunta on toiminut. Se on ihan käsittämätöntä, että näin voi olla”, Halme sanoo HS:lle.
”Kanteluni lähtökohta on se, kuinka väärälle tiedolle päätökset luonnonsuojelulaissa on nyt perustumassa. On ensinnäkin väärä laskelma. Vaikutusarvio on monessa mielessä väärä. Mutta sen lisäksi virkamies on tavallaan johtanut harhaan niin, että hän on puhunut metsäteollisuuden suulla valiokunnassa, mikä ei ole hänen velvollisuus eikä oikeus.”
Lue lisää: Yhden virkamiehen ”tukkimiehen kirjanpito” vaikutti keskustan haluun vesittää luonnonsuojelulaki
TalvitieN laskelma ja lausunto olivat keskeisessä osassa, kun keskusta ja oppositio päättivät vastustaa muutamia pykäliä myös keskustan aikaisemmin hyväksymästä hallituksen esityksestä luonnonsuojelulaista.
Keskustan vaatimuksesta laista poistetuissa pykälissä lueteltiin, mitkä luontotyypit ovat uhanalaisia.
Muut hallituspuolueet raivostuivat keskustan tavasta vastustaa opposition kanssa hallituksen esitystä.
Vihreät ilmoitti, ettei esimerkiksi neuvottelu maatalouden tukipaketista etene ennen kuin tulee selväksi, miten keskusta aikoo jatkosta toimia.
Lue lisää: Muut hallituspuolueet uhkasivat, ettei keskusta saa maatalouden tukipakettia, jos se vesittää luonnonsuojelulakia
Halmeen mukaan suurin ero hänen ja Talvitien laskelmissa on se, että merkittävä osa Talvitien mainitsemista metsäisistä luontotyypeistä on jo metsäsertifioinnin kautta niin sanottuja aina säästettäviä kohteita.
”Meillä 90 prosenttia talousmetsistä on sertifioitu. Molemmissa käytössä olevissa sertifikaateissa on niin sanottuja aina säästettäviä kohtia. Metsäomistajan pitää jo nyt säästää tietyt luonnonmukaiset tai muuten edustavat metsätyypit. Jos metsänomistajalla on valtavia määriä kyseisiä alueita, hän saa niitä myös kaataa.”
Halme sanoo tehneensä laskelmansa varovaisuusperiaatteella. Hän otti metsäalasta pois kymmenen prosenttia sertifioimatonta aluetta sekä jonkin verran myös sertifioituja alueita.
”Tein arvion, että väitetystä alueesta 20 prosenttia olisi hakkuiden piirissä ja loput olisi suojeltuja jo nyt.”
Hän otti huomioon myös pienempiä luontotyyppejä kuten jokivarsien tulvametsiä. ”Ne ovat tulvivien jokien pajupusikoita ja lepikoita. Ei niissä kukaan jaksa normaalioloissa tehdä edes polttopuita.”
Keskusta väitti Talvitien laskelman perusteella, että maanomistajien omaisuudensuoja on merkittävästi vaarassa, koska metsäyhtiöt eivät osta näiltä alueilta maata.
”Ei sieltä löytynyt mitään suuria alueita, mitä nyt otettaisiin lailla pois metsäteollisuuden käytöstä”, Halme sanoo.
HS:n selvityksen mukaan metsäyhtiöt eivät ole lain valmistelun yhteydessä tällaisia pelkoja esittäneet.
Talvitie kertoi HS:lle, ettei hänellä ole enää laskelmista mitään dokumentteja. Hän sanoo tehneensä laskelman yhden kokouksen aikana.
”Mitään erillistä kirjallista laskelmaa en ole tehnyt vaan laskeskelin parhaan kykyni mukaan”, kertoi Talvitie HS:lle.
