USA:n jättialuksella kehuttiin kilpaa Suomen merivoimia: ”Ykköstehtävä on kansakunnan itsenäisyyden puolustaminen”

Ulkoministeri Pekka Haavisto, puolustusministeri Antti Kaikkonen, merivoimien komentaja Jori Harju ja Yhdysvaltain Helsingin suurlähettiläs Doug Hickey pitivät sunnuntaina tiedotustilaisuuden sotalaiva USS Kearsargen kannella.

Suomella on voimakkaita ystäviä, mutta Suomi puolustaa itse itseään, kuuluu poliitikkojen ja sotilasjohdon yhteinen sävel.

Amerikkalainen maihinnousutukialus on vierailulla Helsingissä, mistä se jatkaa maanantaina yhteisiin sotaharjoituksiin Suomen merivoimien kanssa.

Ministerien puheista käy selväksi, että Kearsargen vierailu ja yhteiset sotaharjoitukset katsotaan osoitukseksi Yhdysvaltojen vankasta tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle.

Yhdysvaltain senaatin hyväksyntä Suomen Nato-jäsenyydelle saatiin pari päivää sitten, joten tilaisuus muodostui odotettuakin symbolisemmaksi.

Suomalaiset ja amerikkalaiset kehuivat toisiaan kilpaa Kearsargen kannella.

– Nato on vahvempi kuin koskaan ja vahvistuu entisestään Suomen ja Ruotsin liittyessä, sanoi Yhdysvaltain lähettiläs Hickey.

– Kearsargen vierailua parempaa tuen osoitusta ei voisi kuvitella, puolustusministeri Kaikkonen sanoi puheessaan.

Kaikkosen mukaan Suomi voi Naton jäsenenä luottaa ulkopuoliseen apuun.

Ulkoministeri Haavisto sanoi olevansa ylpeä USS Kearsargen vierailusta.

Suomi puolustaa itseään

Suomi on joka tapauksessa vastuussa omasta puolustuksestaan, Merivoimien komentaja Harju korostaa Iltalehden haastattelussa.

– Ykköstehtävä kansakunnan itsenäisyyden puolustaminen, siihen kehitämme suorituskykyä. Olemme vahvoja siinä, olemme erittäin hyviä.

– Olemme liittokunnan jäseniä tai emme, niin Suomi vastaa Suomen puolustamisesta, Harju sanoo.

Harju ei usko, että merivoimat joutuisi Naton jäsenenäkään juuri muuttamaan toimintaansa. Kaikkia Nato-jäsenyyden vaikutuksia ei vielä tiedetä, koska Suomi ei vielä ole Naton jäsen, Harju kuitenkin sanoo.

Harju kertoo, että Suomella on vahvat merivoimat.

– Olemme rakentaneet Suomen merivoimat Suomen puolustamista varten. Siinä olemme ammattilaisia. Kalustomme sopii tehtäviimme niin kuin pitääkin.

Symbolinen vai käytännöllinen merkitys?

Merivoimien komentaja Harju korostaa yhteisharjoitusten käytännöllistä puolta.

Puolustusministeri Kaikkonen taas sanoo, että harjoituksilla on sekä symbolinen että käytännöllinen merkitys.

– Yhdysvallat osoittaa selkeää tukea Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle, sille prosessille, myös näiden vierailujen ja yhteisten harjoitusten muodossa, puolustusministeri Kaikkonen sanoo.

– On sovittu useista lisäharjoituksista tälle vuodelle. On toki muidenkin kumppanien kuin Yhdyvaltain kanssa, Kaikkonen jatkaa.

Harjoituksista kertyy oppia sekä suomalaisille että amerikkalaisille, Kaikkonen uskoo.

– Yhdysvaltain merivoimat edustaa osaamisessa maailman huippua ja voimme taatusti heiltä oppia, mutta myös toisin päin. Kyllähän me nämä Itämeren kulmat tunnemme hyvin.

Suomen merivoimat ovat Nato-yhteensopivat, komentaja Harju kertoo. Sen eteen on tehty jo pitkän aikaa töitä.

– Meidän järjestelmät ja toimintatavat ovat yhteensopivia. Sen takia en usko, että suuria muutoksia tarvitaan, Harju sanoo.

Ei välitöntä uhkaa

USS Kearsarge vierailee Helsingissä, vain 300 kilometrin päässä Pietarista.

Puheissa sanottiin, ettei konkreettista sodanuhkaa tällä hetkellä ole. Venäjän joukot ovat Ukrainassa ja Itämeri on rauhallinen.

Tulevaisuudessa Venäjä voi olla uhka myös Itämerellä. Erityisesti Baltian maihin Viroon, Latviaan ja Liettuaan kohdistuu piilevä sodanuhka.

Miten Suomi valmistautuu puolustamaan Baltiaa liittyessään Natoon?

– Merivoimat ja puolustusvoimat jatkaa perusteiltaan samaan tapaan kuin aikaisemminkin. Päävastuu meillä on oman alueen puolustamisesta, puolustusministeri Kaikkonen vastaa.

– Mutta totta kai viides artikla velvoittaa auttamaan kaikkia liittolaisia tarpeen tullen, hän jatkaa.

Tarkemmat pohjoisen Itämeren puolustussuunnitelmat tarkentuvat lähivuosina, Kaikkonen kertoo.

Merivoimien komentaja Harju ei ota kantaa kysymykseen Baltian puolustamisesta, koska Suomella ei ole vielä liittokunnan velvoitteita.

Miten on varauduttu siihen jos Suomi ei pääsekään Natoon Turkin estäessä jäsenyyden toteutumisen?

– Olen itse vakuuttunut siitä, että meistä Naton jäseniä tulee. Mitä pikemmin sen parempi. Siihen on tietysti syytä henkisesti varautua, että siinä jonkin aikaa kestää, Kaikkonen vastaa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi on edennyt kovaa vauhtia useimmissa Nato-maissa – mutta todellinen este on ollut alusta asti Turkki.

– Kieltämättä voi olla, että Turkin ratifiointia saamme vielä jonkin aikaa jännittää, Kaikkonen sanoo.

– Ei meillä mitään hätää tässä ole, meillä on oma puolustus hyvässä kunnossa ja hyviä kumppaneita, mitä tämäkin harjoitus osoittaa, hän jatkaa.