Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo ehdotti keskiviikkona, että suomalaisia varoitettaisiin sähkön kysyntäpiikeistä tekstiviesteillä. Vastaava malli on käytössä muun muassa energiapulasta kärsineessä Kaliforniassa.
Kalifornian osavaltio kärsi syyskuun alussa poikkeuksellisen voimakkaasta lämpöaallosta. Lähes kaksi viikkoa jatkunut kuumuus piti päivälämpötilan reilusti yli 40 asteessa, eikä yölläkään elohopea laskenut alle hellerajan.
Kuumuus sai kalifornialaiset hakemaan helpotusta ilmastointilaitteista, mikä lisäsi osavaltion sähkönkulutusta valtavasti.
Sähkönkulutus kasvoi niin paljon, että Kalifornian kantaverkkoyhtiö joutui varoittamaan mahdollisista kiertävistä sähkökatkoista. Pian tämän jälkeen viranomaiset lähettivät osavaltion asukkaille tekstiviestin, jossa kehotettiin säästämään sähköä, jotta sähkökatkoilta voitaisiin välttyä.
Minuuteissa sähkönkulutus laski huomattavasti ja lopulta laajoilta kiertäviltä sähkökatkoilta vältyttiin. Kantaverkkoyhtiö kiitti kalifornialaisia Twitterissä (siirryt toiseen palveluun).
Viime keskiviikkona ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) ehdotti vastaavanlaisen mallin käyttöönottoa myös talveen varautuvassa Suomessa.
Kaikki keinot tervetulleita
Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala pitää Ohisalon ehdotusta hyvänä. Kaikki keinot, joilla sähkökatkot voidaan välttää, ovat tervetulleita.
Aivan yksinkertaisesta järjestelmästä ei kuitenkaan ole kyse.
– Isoin haaste liittyy siihen, että miten tavoitetaan mahdollisimman tehokkaasti ja oikealla tavalla oikeaan aikaan mahdollisimman laaja sähkönkäyttäjäjoukko, Rauhala sanoo.
Kantaverkon toiminnasta vastaavalla Fingridillä ei ole osoitekirjaa, josta löytyisi kaikkien suomalaisten puhelinnumerot. Sen sijaan Fingrid pitää yhteyttä suuriin sähkömarkkinatoimijoihin, eli energiayhtiöihin ja isoihin teollisuusyrityksiin.
Vastuu asiakasviestinnästä olisi siis energiayhtiöillä ja tätä tehtävää ne ovat jo toteuttaneet. Tämä olisi kuitenkin varsin pirstaleinen malli verrattuna siihen, että viranomaiset lähettäisivät laajalla jakelulla kehotuksen säästää sähköä kaikille suomalaisille.
Tästä huolimatta Rauhala keskittyisi ensisijaisesti jo energiayhtiöillä käytössä olevien viestintäkanavien hyödyntämiseen.
– Uusien keinojen käyttöönotto ei välttämättä tällä aikajänteellä ole tehokkain tapa toimia, hän toteaa.
Aina ei tietenkään viestiä tarvitsisi lähettää kaikille. Rauhala huomauttaa, että sähköpulatilanteiden luonne vaihtelee. Joskus lisäkapasiteettia tarvitaan paljon, toisinaan pienempikin säästö riittäisi, mutta tarpeen kesto voi olla pidempi.
Nämä kaikki tuovat lisähaasteita ja -päätöksiä viestintään.
Pakkaspäivinä lämmitys syö sähköä
Rauhalan mukaan sähkön hintapiikkien vaikutukset näkyvät jo kantaverkko tasolla. Esimerkiksi teollisuudessa tuotantoa on siirretty yöaikaan, jolloin kokonaiskysyntä on vähäisempää ja hinta sitä kautta halvempaa.
Kotitalouksien osalta totuus paljastuu talvella.
– Erityisesti kovilla pakkasjaksoilla kotitalouksien merkitys tulee olemaan todella keskeinen, Rauhala sanoo.
Arvioiden mukaan Suomen sähkönkäytöstä jopa noin kolmasosa kuluu lämmitykseen kovina pakkaspäivinä.
– Mikäli tästä määrästä pystytään säästämään viisi, kymmenen tai viisitoista prosenttia, sen merkitys tulee olemaan todella merkittävä, Rauhala toteaa.
Tätä säästöä varten kansalaisille ei tarvitse lähettää erillistä tekstiviestiä. Riittää, että ihmiset katsovat ulkolämpötilan ja suhteuttavat sähkönkulutuksen sen mukaan.
