Uutissuomalaisen mukaan hätäilmoituksen voinee jatkossa tehdä reaaliaikaisessa pikaviestipalvelussa eli chatissa. Hätäkeskuslaitoksen esiselvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.
– Chat-palvelun varsinainen kehitys ja käyttöönoton valmistelu alkavat suurella todennäköisyydellä ensi vuonna. Palvelun mahdollinen käyttöönotto vie vuodesta kahteen, Hätäkeskuslaitoksen kehittämisosaston johtaja Arttu Perttula toteaa.
Hätäkeskuslaitoksen chat-kanava on suunniteltu toteutettavaksi osaksi 112 Suomi -mobiiliapplikaatiota.
– Vaihtoehtoisilla yhteydenottotavoilla lisäämme avun tarvitsijoiden tasavertaisuutta. Taustalla ovat myös EU-vaatimukset, Perttula sanoo.
Chat-palvelun reaaliaikaisuus tarkoittaa sitä, että hätäilmoituksen tekijän kirjoittamat sanat ilmestyvät hätäkeskuspäivystäjän ruudulle kirjain kerrallaan. Tämä auttaa päivystäjää hahmottamaan, missä kunnossa hälytyksen tekijä on, ja pystyykö hän enää kommunikoimaan kirjoittamalla.
– Chat-palvelua voivat käyttää myös mykät ihmiset ja ääriesimerkkinä vaikkapa panttivangiksi tai muuhun vastaavaan tilanteeseen joutuneet, jotka eivät voi puhua, Perttula toteaa.
Videopuheluissa useita riskejä
Liki 99 prosenttia avun tarvitsijoista soittaa 112:een puhelimella. Viime kesänä voimaan tullut EU:n esteettömyysdirektiivi mahdollistaa hätäilmoituksen tekemisen myös videokuvan välityksellä. Direktiivi ei kuitenkaan ole velvoittava.
Hätäkeskuslaitos ei vielä valmistele videopuheluiden käyttöönottoa, sillä niiden mahdollistaminen vaatii Perttulan mukaan paljon etukäteisselvitystä.
– Videopuheluun sisältyy uudenlaisia työhyvinvointi- ja kuormitusasioita, jos päivystäjät joutuvat katselemaan suoraa kuvaa onnettomuus- ja rikospaikoilta tai kuolleita henkilöitä.
Samaa mieltä on Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen.
– Samanaikainen kuvaaminen voi häiritä ilmoituksen tekijän keskittymistä ja vuorovaikutusta hätäkeskuspäivystäjän kanssa. Päivystäjän kysymyksiin tulisi vastata mahdollisimman tarkasti, jotta hätäkeskuksesta osattaisiin lähettää täsmällistä apua oikeassa aikataulussa, Nevalainen sanoo.
Videopuheluna tehtyyn hätäpuheluun pitää EU-sääntelyn mukaan vastata videopuhelulla. Perttulan mukaan tähän sisältyy turvallisuusriskejä.
– Videopuhelussa päivystäjän kasvot näkyisivät ilmoittajalle. Asiaan liittyy myös tietoturvallisuusriskejä kuten hätäkeskussalin näkyminen videopuhelun soittajalle.
Perttulan mukaan on myös arvioitava riskit ilmoittajalle, jos hän kuvaa onnettomuus- tai rikospaikalla.
– Kuvamateriaali ja siinä esiintyvät tunnistettavat henkilöt aiheuttavat tietosuojahaasteita. Lisäksi videopuheluiden vastaanottaminen edellyttää päivystyshenkilöstön lisäkoulutusta.
Arttu Perttulan mukaan videon välityksellä tehtäviin hätäpuheluihin sisältyisi uudenlaisia työhyvinvointi- ja kuormituskysymyksiä. Arkistokuva. JERE KUUSINEN
Videopuhelu vaatii EU-sääntelyn mukaan reaaliaikaisen tekstityksen ja puheen.
– Reaaliaikaiseen tekstitykseen on löydettävissä teknisiä ratkaisuja, mutta niiden sovittaminen hätäviestijärjestelmään vaatii kehitystyötä. Videopuheluita ei tässä tarkoituksessa ole juurikaan käytössä maailmalla, vaikkakin kokeiluja on tehty, Perttula toteaa.
Videopuheluita viittomankielellä
Nevalainen näkee videopuheluissa myös muutamia hyviä puolia.
– Elävä kuva voi auttaa hahmottamaan nopeammin onnettomuuden laajuuden. Hätäpuhelun videon voisi kenties myös lähettää ennakkoon paikalle rientävien pelastajien arvioitavaksi.
Nevalaisen tavoin Perttula korostaa vuorovaikutuksen tärkeyttä hätäkeskuspäivystäjän ja hätäilmoituksen tekijän välillä.
Hätäkeskuslaitos on kokeillut viittomakielen palvelua yhteistyössä Kelan kanssa. Videoyhteys on muodostettu viittomakielen tulkin ja soittajan välille, mutta hätäkeskuspäivystäjälle se ilmentyy tavallisena puheluna.
– Tämä palvelu jatkuu ensi vuonnakin, Perttula sanoo.
Hätäkeskuslaitoksen videolla esitetään tyypillinen tilanne, jolloin hätänumeroon on soitettava ensitilassa. Hätäkeskuslaitos
