Espoossa lastensuojelussa katsotaan kalenterista uskaltaisiko jäädä sairaana sairauslomalle, kun työt kaatuvat muuten kollegoiden niskaan.
Neuvottelutila Espoon keskuksen perhekeskuksessa toukokuussa 2022. Keskuksessa on erikseen varattavia tiloja asiakastapaamisiin ja virallisiin palavereihin, mutta kirjallisista töistä suuri osa tehdään sermin päässä milloin kenestäkin työkaverista. Kuva: Juha Salminen / HS
Maija Aalto HS
Kurjimmalla viikolla tiimissä oli töissä kaksi ihmistä. Kaikki muut espoolaisen lastensuojelun yksikön työntekijät olivat sairauslomalla, jonka perimmäinen syy oli uupumus.
Ammattiliitto Talentian tuoreen kyselyn mukaan puolet sosiaalialan ammattilaisista harkitsee alanvaihtoa. Usein syynä on riittämättömyyden tunne, kiire tai se, että töissä joutuu alituiseen toimimaan ammattietiikkaansa vastaan.
Helsingin Sanomiin yhteyttä ottanut työntekijä kuitenkin sanoo, että Espoossa kokenutta ja yhdessä viihtyvää porukkaa kuormittaa melko tuore yksityiskohta: työtilojen siirto uuteen Perhekeskukseen.
HS ei julkaise työntekijän nimeä, koska hän pelkää joutuvansa ikävyyksiin haastattelun vuoksi.
Poissaolojakin tavallisempi tilanne hänen työpaikallaan on, että sosiaalityöntekijät yrittävät sinnitellä puolikuntoisina töissä, etteivät omat työt kaatuisi työtoverin niskaan. Se johtaa entistä syvempään uupumukseen.
”Jos olen sairas, pitää ensiksi katsoa kalenteriin, että koska minulla voisi olla aikaa jäädä sairauslomalle”, hän kuvaa.
Hän sanoo, että sosiaalityö on aina vaativaa ja vastuullista työtä. Uupumuksen kierrettä selittävät osin tuoreet uudistukset.
Espoon keskuksessa avattiin toukokuussa kaupungin ensimmäinen Perhekeskus. Perhekeskusten perusidea on, että lapsiperheet hyötyvät siitä, että eri ammattilaiset neuvolasta lastensuojeluun ovat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä.
Lue lisää: Espoo avasi ensimmäisen superneuvolansa – Tältä siellä näyttää
Työtiloista avokonttori on kuulemma väärä sana. Kyse on kuitenkin sadoille eri palvelujen ammattilaisille tarkoitetuista toimistotiloista, joissa ei ole nimettyjä paikkoja.
Asiakkaiden tapaamiseen ja erilaisten luottamuksellisten asioiden hoitamiseen on erillisiä, varattavia tiloja, mutta niitä ei tietenkään kuuluisi valloittaa itselleen pitkäksi aikaa.
”Sosiaalityöntekijän kannalta ongelma on, että lähes kaikki meidän työmme vaatii luottamuksellisen ja arkaluontoisen tiedon käsittelyä. Avoimessa tilassa on usein mahdoton tehdä töitä”, työntekijä kuvaa.
Moni tekee pakosta etätöitä. Sitten kun tarvitsisi työtoverin tukea, työtoveri ei istu lähellä tai ole edes paikalla. Kuormitusta lisää, kun ei pysty luontevasti esimerkiksi kysymään neuvoa tai purkamaan vaikeita tilanteita.
Työntekijä sanoo myös, että johtaminen tai kuormituksen vuoksi saatava tuki on ollut sote-uudistuksen molemmin puolin olematonta.
”Meillä on kokenut ja osaava porukka ja erittäin hyvä henki. Mutta mietin, miten kauan se kestää tällaista.”
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue myös noudattaa jokseenkin tunnollisesti lain vaatimia mitoituksia siitä, montako perhettä yhden sosiaalityöntekijän vastuulla voi olla. Se ei vaan sitten enää merkitse mitään, jos työntekijöitä on paljon poissa tai ei oikeasti työkykyisenä työpaikalla.
”Selvää on, että siinä sitten sammutellaan tulipaloja. Ei voi puhua sellaisesta pitkäjänteisestä työstä, johon perheillä olisi oikeus.”
Lue lisää: Espoon lastensuojelun johtavat sosiaalityöntekijät tekivät kantelun työnantajastaan ja vaativat alaisilleen lisää palkkaa
Palvelulinjajohtaja Kati Villgren Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta sanoo, että perhekeskuksen työtiloista on tullut paljon palautetta eri ammattilaisilta.
”On ollut iso muutos, että on luovuttu omista huoneista pitkien käytävien varrella. Harjoittelemme ja opettelemme mallia nyt. Tilat on suunniteltu sillä tavalla joustaviksi, että voimme myös muuttaa niitä toimivammiksi.”
Villgren sanoo myös, että sote-uudistus on vaatinut kaikilta valtavasti työtä. Nyt maaliskuussa tilanne on kuitenkin siitä hyvä, että uupunutta työntekijää tukemaan tarkoitetut prosessit toimivat taas tehokkaasti.
Kuormitusta töissä hän pitää vakavana asiana, mutta sairauspoissaolojen määrä kokonaisuudessaan hänen johtamillaan aloilla eli lastensuojelussa ja perheoikeudellisissa palveluissa ei ole hälyttävällä tasolla.
Sosiaalityöntekijöistä on valtakunnallisesti pulaa. Esimerkiksi eläkevakuuttaja Keva laski hiljattain, että suhteessa ammattiryhmän kokoon työvoimapula on tällä hetkellä vaikein sosiaalityöntekijöillä ja psykologeilla.
Länsi-Uudellamaalla ja sitä ennen Espoossa ja muissa alueen kunnissakin tämä pula näkyy ajoittain.
Villgren kuitenkin kertoo, että juuri nyt tilanne on poikkeuksellisen hyvä Espoon alueella. Toisissa osissa Länsi-Uuttamaata on isompia rekrytointihaasteita.
”Työntekijöiden vaihtuvuutta saisi olla kyllä Espoossakin nykyistäkin vähemmän ja meillä on myös paljon osa-aikaisia työntekijöitä, kun monet vielä opiskelevat. Enää ei kuitenkaan ole valtavasti tyhjiä paikkoja täytettävänä. Pystymme siksi tukemaan paremmin työntekijöitä, jos he kokevat kuormitusta.”
Lue lisää: Yli sata lastensuojelua tarvitsevaa lasta jätetty ilman riittävää apua Vantaalla
Lue lisää: Hyvinvointialueilla vaikeuksia noudattaa lakia: Monilla alueilla lastensuojelun työntekijöillä liikaa asiakkaita
