Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut viime vuosina ilmoituksia kymmenistä kissojen ja muutamista koirien myrkytyksistä, joiden syyksi on epäilty jyrsijämyrkkyjen sisältämää alfakloraloosi-nimistä tehoainetta.
Epäilys on saanut nyt vahvistusta tuoreesta pohjoismaisesta tutkimuksesta, jossa mitattiin alfakloraloosipitoisuuksia myrkytysoireisten kissojen verinäytteistä. Tutkimuksessa kerättiin dataa Suomesta, Norjasta ja Ruotsista. Tutkimuksessa kaikkien oireilevien kissojen verinäytteistä löytyi alfakloraloosia.
Myrkytysten takia Tukes on rajoittanut alfakloraloosia sisältävät jyrsijämyrkyt vain ammattimaisille tuholaistorjujille ja kasvinsuojelututkinnon suorittaneille maanviljelijöille. Rajoitukset eivät ole tulleet vielä voimaan, koska rajoituksista on valitettu hallinto-oikeuteen, tiedotteessa kerrotaan. Alfakloraloosi-myrkyt ovat tulleet kuluttajien saataville vuonna 2015, ja myrkytystapauksia alkoi tulla Tukesin tietoon vuonna 2018.
Myös Iltalehti on kertonut aiempina vuosina kissojen myrkytystapauksista.
Tyypillisin uhri maaseutukissa
Alfakloraloosimyrkytyksen tyypillinen uhri on maaseudulla vapaasti ulkoileva ja hiiriä saalistava kissa, kertoo Tukes.
Kissa voi saada myrkytyksen pyydystämällä ja syömällä hiiriä, jotka ovat syöneet alfakloraloosia sisältäviä jyrsijämyrkkyjä. Kissojen tyypillisimmät myrkytysoireet olivat tärinä, tasapainohäiriöt ja yliherkkyys kosketukselle. Enemmistö kissoista on toipunut myrkytyksestä parin päivän kuluessa, mutta osa kissoista on menehtynyt tai on jouduttu lopettamaan.
Kissojen lisäksi myös muut eläimet voivat saada myrkytysoireita, jos ne syövät alfakloraloosilla myrkytettyjä hiiriä.
Tukesille on ilmoitettu myös koirien myrkytyksiä, joista kolmasosassa koirat ovat päässeet vahingossa syömään alfakloraloosivalmisteita. Nämä myrkytystilanteet olisi voitu välttää asettamalla myrkkysyötit koirien ulottumattomiin. Lopuissa tapauksissa koira oli syönyt jyrsijän, tai myrkyn lähde ei ole tiedossa.
Tukesin tietoon ei ole tullut yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ilmoituksia luonnonvaraisten eläinten myrkytyksistä. Tukes pitää todennäköisenä, että luonnonvaraisten eläimien myrkytystapaukset jäävät havaitsematta Suomessa, sillä viranomaiset eivät tilastoi eläinten myrkytystapauksia.
Tukes suosittelee välttämään alfakloraloosia sisältävien jyrsijämyrkkyjen käyttöä erityisesti paikoissa, missä kissat liikkuvat.
Myös muut valmisteet myrkyllisiä lemmikeille
Tukes muistuttaa, että Suomessa saa ostaa ja käyttää vain Tukesin hyväksymiä jyrsijämyrkkyjä, jotka löytyvät biosidirekisteristä. Jyrsijämyrkkyjä ei saa itse tuoda maahan eikä tilata ulkomailta. Suomessa käytettävissä valmisteissa on oltava lupanumero ja suomen- ja ruotsinkieliset etiketit ja käyttöohjeet.
Biosidirekisterissä on 17 valmistetta, joissa tehoaineena on alfakloraloosi. Loput kuluttajakäyttöön sallitut jyrsijämyrkyt sisältävät tehoaineena brodifakumia, difetialonia tai flokumafeenia. Myös nämä valmisteet ovat myrkyllisiä muille eläimille, jos ne pääsevät syömään syöttejä tai myrkyttyneitä jyrsijöitä.
Tukes muistuttaa, että jyrsijöiden torjuntaan on muitakin vaihtoehtoja kuin myrkyttäminen. Torjunta kannattaa aloittaa ennaltaehkäisystä.
