Pohjoismainen naalikanta elpyy. Uusia pentueita on tänä vuonna laskettu Ruotsissa ja Norjassa yhteensä 35. Suomessa nähtiin ensimmäinen pentue 25 vuoteen. Pesue on hajaantunut syksyllä omille teilleen.
Nyt on Ruotsin, Norjan ja Suomen yhteisen naalikannan ennätysvuosi. Näin sanoo tänä vuonna päättyneen Felles Fjellrev Nord II projektin johtaja David Bell Ruotsin television SVT:n haastattelussa.
EU-rahoitteisen projektin ansiosta naalikantaa on saatu elvytettyä pohjoisen tunturialueille niin, että sitä voidaan pitää elinkelpoisena.
Eniten uusia naalipesueita oli Ruotsin Norrbottenissa. Siellä niitä varmistettiin tälle vuodelle 19 ja Pohjois-Norjassa 16.
Suomessa uusi pesintä havaittiin Enontekiön tunturialueen pesätarkastuksissa kesällä. Uhanalainen naali pesi edellisen kerran Suomessa varmistetusti vuonna 1996 Utsjoella.
Kolmen pohjoismaan yhteinen naalipopulaatio alkaa olla sillä tasolla, että nyt puhutaan naalien selviytymisestä, kun puolenkymmentä vuotta sitten pelättiin jo sukupuuttoa.
– Koko ajan mennään parempaan suuntaan. Tänä vuonna Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa laskettiin yhteensä 162 varmistettua pentuetta. Ruotsissa niistä oli 91, Norjassa 70 ja sitten Suomessa tämä yksi, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila, joka on mukana pohjoismaisessa naalien suojelutyössä.
Tämän vuoden uusien poikasten tarkempaa määrää on Ollilan mukaan vaikea sanoa. Arvion perusteella niitä olisi kuitenkin niin paljon, että voidaan puhua melkeinpä naalien seurannan ennätysvuodesta.
– Pentujen määrää on vaikea tarkkaan kertoa, koska useista pesinnöistä poikasluku jää varmistamatta. Mutta jos lasketaan keskimääräisen pentuekoon mukaan, voisi ajatella, että pentuja olisi syntynyt 600-700, vähintään ainakin 600 pentua, Ollila sanoo.
