Mika Anttosen St1 on joutunut nostamaan bensan hintoja, mikä näkyy urheilua harrastavien lasten vanhempien kukkarossa.
Mika Anttonen on merkittävä urheilun rahoittaja.
Marko Lempinen
Sitä muutaman vuoden takaista tunteikasta hetkeä energiayhtiö St1:n miljardööriomistaja Mika Anttonen ei unohda koskaan.
Oli tuiki tavallinen viikonloppu. Käynnissä oli jääkiekkotapahtuma, jonka aikana moni silmäätekevä janosi Anttosen juttusille. Hihasta vetäjien kerhoon liittyi myös yksi vähävaraisen perheen isä, jolla oli noin kymmenvuotiaan poikansa kanssa painavaa sanottavaa miljardöörille.
– Isä ja poika pyysivät kohteliaasti tovin juttutuokiota, ja se tietysti sopi. Isä otti minua kädestä kiinni ja sanoi tunteikkaasti, että kiitos Mika. Kun siinä hetkessä näin isän ja pojan pyyteettömät kasvot, herkistyin, Anttonen, 55, kertoo nyt.
– Tippa tuli väkisinkin silmään.
Selvisi, että pojan jääkiekkoharrastuksen jatkaminen oli mahdollistunut vain, koska vanhemmat olivat saaneet tukea Anttosen vuosittain miljoonalla eurolla rahoittamasta, vähävaraisille perheille suunnatusta Jääkiekkoliiton rahastosta. Isä oli kertonut, että ilman tukea pojan pelit olisivat loppuneet.
– Olen täysin tavallinen kaveri, en todellakaan yhtään mitään muuta. En joka tapauksessa olisi voinut kuvitella itselleni parempaa palkintoa kuin ne isän ja pojan kiitossanat, Anttonen korostaa.
– Valitettavasti kaikki perheet eivät ole hyväosaisia. Mikä ikävintä, jatkossa vähävaraisten perheiden lätkänuoria ei todennäköisesti pystytä pelastamaan enää samalla volyymillä kuin aiemmin – eikä tilanne ole yhtään lohdullisempi monissa muissakaan lajeissa.
Kuva: Juhani Niiranen / HS
Keskustelu etenee oitis lasten ja nuorten urheiluharrastusten hintoihin, jotka ovat Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan myötä kallistuneet Suomessa jo merkittävästi.
– Urheilun ylle on syntynyt poikkeuksellisen raju uhkakuva, Anttonen lataa.
Polttoainekustannukset ovat pilvissä, mikä on nostanut urheiluseurojen matkakuluja. Samaan aikaan jäähalleja on jopa jouduttu sulkemaan energiakriisin vuoksi.
Esimerkiksi IS:n lokakuisessa selvityksessä ilmeni, että pääkaupunkiseudun taitoluisteluseuroissa harrastemaksuja oli korotettu huomattavasti, yhdessäkin seurassa muutamassa kuukaudessa peräti 20 prosentilla.
– Olen todella huolissani, sillä pahin on vasta edessä. Pelkään, että ensi vuonna paine harrastushintojen nostamiseksi kasvaa eri lajeissa niin suureksi, että yhä useamman perheen on nostettava kätensä pystyyn, Anttonen uskoo.
– Nykymenoa kaikkien perheiden talous ei yksinkertaisesti kestä. Monien kohdalla sähkölaskut syövät liikaa kuukausituloja, ja elääkseen perheiden on tingittävä jostain. Sille listalle lasten ja nuorten harrastukset ovat vaarassa joutua.
Lue lisää: Tyttöjen suosikkilajin kustannukset nousivat valtaviin summiin – ”Vanhemmat alkavat olla taloudellisen seinän edessä”
Urheilun yhteiskuntavastuu liittyy keskeisesti lasten ja nuorten liikuttamiseen, ennen kaikkea erilaisen seuratoiminnan kautta.
Suomea on jo vähintään vuosikymmenen riivannut lasten ja nuorten liikkumattomuuspommi, joka aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen lisämenot.
– Mielestäni Suomella ei ole enää varaa lasten ja nuorten drop outeihin. Yhtään uutta harrastamisen päättänyttä nuorta ei kaivattaisi, sillä nykytrendi johtaa kestämättömään tilanteeseen. Siihen, että kansanterveysmenot paisuvat yli sietokynnyksen, Anttonen näkee.
– Jos lasten ja nuorten yleiskunto heikkenee entisestään, se tarkoittaa erilaisten sairauksien eli toisien sanoen yhteiskuntamenojen kasvua. Urheilu ei tästä uhkaavasta tilanteesta välttämättä enää omin avuin selviä, ja jos niin käy, ei oikein selviä yhteiskuntakaan.
Anttosen mielestä nyt tulisi kaikin keinoin pyrkiä siihen, ettei lasten ja nuorten harrastaminen olisi ainakaan kustannuskysymys.
– Esimerkiksi jääkiekko on monelle nuorelle koko elämä, koulunkäynnin rinnalla juuri se intohimon lähde, jossa he pääsevät tyydyttämään myös sosiaalisia tarpeitaan, Anttonen alleviivaa.
– Jos lätkä sitten loppuun vanhempien varojen puutteeseen, se on lapselle aina kauhea henkilökohtainen tragedia. Niistä tarinoista kuuleminen vetää aina hiljaiseksi, koska sellainen kohtalo voi jättää lapseen ikuiset traumat.
Anttonen on energiayhtiö ST1:n pääomistaja. Yhtiö kehittää uusiutuvia energiamuotoja, mutta edelleen yhtiö rikastuu erityisesti fossiilisia polttoaineita kauppaamalla.
Viime aikoina öljy-yhtiön on täytynyt nostaa hintoja. Ratkaisu on samaan aikaan ollut tiukka isku vanhempien rahoittamalle urheilulle, josta Anttonen kantaa nyt voimakkaasti huolta.
Hän ymmärtää aiheeseen liittyvän ristiriidan.
– Tilanne tuntuu itsestäni epäoikeudenmukaiselta. Ylipäätään tämä oli jo alkujaan yksi suurimmista motiiveistani, kun aloin lahjoittaa vuosittain rahaa vähävaraisille perheille. Olin aikanaan onnekas vaurastuttuani, ja jokaisen onnekkaan pitäisi mielestäni laittaa hyvä kiertämään, Anttonen perustelee.
– Valitettavasti vihreä siirtymä vaatii sen, että vielä tässä vaiheessa St1:n kaltaiset energiayhtiöiden on saatava tuottoja fossiilisia polttoaineita myymällä, koska juuri niillä tuotoilla rahoitetaan uusiutuvia energiaratkaisuja. Vihreää siirtymää ei mikään taho rahoita ilmaiseksi.
Ikämieskiekkoa aktiivisesti harrastavaa Anttosta kutsutaan yleisesti miljardööriksi, vaikka hän ei Suomen vuosittaisten ansio- ja pääomatulokuninkaiden listalla ole juhlinut.
– Suuntaan St1:n tuottoja aina mahdollisimman paljon yhtiön kehittämiseen, enkä nosta niitä itselleni kovin paljon. Jos yhtiömme pystyy jakamaan osinkoja, kuten on viime vuosina pystynyt, niistä rahoista laitan esimerkiksi sen miljoona euroa Jääkiekkoliiton rahastoon, Anttonen selvittää.
– Näin toimien saan itselleni paremman mielen. Koen, että silloin saan aikaiseksi jotain merkityksellistä. Olisin tyhmä, jos en tekisi näin.
Samaan hengenvetoon Anttonen kannustaa Suomen muita hyväosaisia osallistumaan urheilun tukitalkoisiin.
– En varmasti ole ainoa onnekas tässä maassa, hän muistuttaa.
– Kun uhkaavan tilanteen täsmäkeinoista puhutaan, yksi on juuri se, että hyväosaiset suomalaiset alkavat tukea entistä voimakkaammin niitä perheitä, joissa vanhemmilla ei riitä rahaa lasten harrastuksiin.
Anttonen haluaa urheiluun rahaa sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kuva: Juhani Niiranen / HS
Toiseksi Anttonen sysää vastuuta poliittisille päättäjille. Hän on kulisseissa jakanut virkamiehille näkemyksiään siitä, kuinka esimerkiksi urheilun rahoitusta tulisi kehittää.
Jatkossa suomalaista urheilua ja liikuntaa tuetaan valtion budjetista, eikä enää suoraan rahapeliyhtiö Veikkauksen voittovaroista. Urheilu kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sateenvarjon alle.
– OKM:n vuosibudjetti on verrattain pieni, eikä siitä ole urheilulle ja liikunnalle kuin niukkuutta jaettavissa. Järkevintä olisi suunnata varoja urheilulle ja liikunnalle myös sosiaali- ja terveysministeriön (STM) budjetista, koska niillä on kansanterveydellisesti korvaamattoman suuri rooli, Anttonen linjaa.
– STM:n budjetti on huomattava, ja uskalla väittää, että siitä käytetään varoja turhuuksiinkin. Ensi keväänä uuteen hallitusohjelmaan kannattaisi kirjata, että jokaiselle lapselle taataan mahdollisuus vähintään yhden liikuntamuodon harrastamiseen.
Anttosen mukaan tulevaisuudessa hyviä täsmäkeinoja ovat myös energiatehokkaat olosuhderatkaisut.
– Esimerkiksi jäähalleja tulisi ilman muuta räätälöidä energiatehokkaiksi, hän korostaa.
- Tässä kohdin olen optimistinen. Kriisillä voi myös olla herättävä vaikutus. Yleensähän se on niin, että tarvitaan ensin kriisi, jotta ihmiset heräävät toimimaan.
Lue lisää: Nyt rävähti! Tämä suomalainen miljardööri haluaa ostaa entisen Hartwall-areenan
Lue lisää: Kommentti: Entisen Hartwall-areenan kaupat jäätyivät yhtäkkiä – tämän vuoksi oligarkit pelästyivät
Lue lisää: Kommentti: MM-kisat tuovat miljoonapotin, mutta yhä useamman lapsen unelma murskaantuu – tästä on kyse
