Koirien ja kissojen elimistö tottuu ruokaan. Siksi muutokset pitäisi tehdä hitaasti. Lisäksi toisen omistajan nettipalstalla hehkuttama murkina ei välttämättä sovikaan omalle lemmikille.
Koirien ja kissojen omistajat ovat entistä kiinnostuneempia lemmikkiensä ruuista ja etsivät aiheesta ahkerasti tietoa etenkin netistä. Siksi monet heistä vaihtelevat ruokakupin sisältöä tiuhaan tahtiin.
Ilmiön on pistänyt merkille Jyväskylässä työskentelevä eläinlääkäri Suvi Heinola.
Kiinnostus on hänestä hyvä juttu, mutta sillä on huonotkin puolensa.
– Nopeat muutokset ovat tänä päivänä lemmikkien ruokinnan isoin ongelma. Ne aiheuttavat helposti haittoja.
Omistajat hakevat nopeilla muutoksilla ratkaisua esimerkiksi lemmikkien iho-ongelmiin tai ruuansulatuksen vaivoihin. Tulos voi kuitenkin olla päinvastainen.
– Oireet helposti vain pahenevat, Heinola toteaa.
Ongelmat johtuvat siitä, että koirien ja kissojen ruuansulatuskanavan bakteeristo ja mikrobisto sopeutuvat niiden ruokavalioon. Kun ruokavalio muuttuu, täytyy bakteeri- ja mikrobikantojenkin muuttua.
Jos muutoksille on tarvetta, pitäisi ne Heinolan mukaan tehdä asteittain.
Kissat nirsoilevat koiria helpommin
Eläinlääkäri antaa vähän erilaiset ohjeet kissojen ja koirien ruokavalion muutoksiin.
Koirille uusi ruoka kannattaa sotkea vanhan tutun sekaan, ja sen osuutta on hyvä lisätä vähitellen.
Kissoille uusi ruoka kannattaa tarjoilla erillisestä kupista.
– Kissat ovat monesti valikoivia ruokansa kanssa. Ne saattavat kieltäytyä syömästä uutta ruokaa, jos ne yhdistävät sen esimerkiksi pahaan oloon, Heinola kertoo.
Ruuan nopea vaihto voi kaikesta huolimatta olla järkevää, jos eläin on sairas, sen hetkinen ruoka ei sovi sille lainkaan tai se kieltäytyy syömästä.
– Silloin täytyy valita ruoka, joka on suunniteltu akuuttitilanteeseen sopivaksi.
Kaikki ruuat eivät sovi kaikille
Etenkin koirien ruokintaratkaisut ovat yksilöllisiä, Heinola huomauttaa. Toisen omistajan nettipalstalla hehkuttama ruoka ei ehkä ole paras vaihtoehto omalle lemmikille.
Kyse on muun muassa sopivasta rasvapitoisuudesta ja kyvystä käsitellä hiilihydraatteja.
Sudet eivät Heinolan mukaan voi hyödyntää hiilihydraatteja energian lähteenä, mutta koiran elimistö on kehittynyt kesyyntymisen myötä.
– Koirissa on yksilöitä ja rotuja, joiden viljojen käsittelykyky on todella huonoa. Sitten on koiria, jotka voivat käyttää viljaa energian lähteenä todella hyvin.
Heinolalla on siitä omakohtaista kokemusta. Yksi hänen koiristaan ei kestä viljoja, toinen tarvitsee niitä voidakseen hyvin.
Voit keskustella aiheesta 1.2. klo 23.00 saakka.
Lisää aiheesta:
Lemmikin ruoka on monesti muuta kuin etiketti ja mainokset väittävät
