Joka neljäs koululainen kohtaa ongelmallisia tilanteita sosiaalisessa mediassa jopa päivittäin. Kun somen rooli on kasvanut lasten ja nuorten digitalisoituvassa arjessa, myös ongelmatilanteiden riski kasvaa.
Tuoreessa WHO:n Koululaistutkimuksessa suomalaisilta 11–15-vuotiailta kysyttiin minkälaisia ongelmatilanteita he kohtaavat sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn vastasi yli 2 000 koululaista. Lähes kaikki eli 93 prosenttia kertoi joskus kohdanneensa ongelmatilanteita somessa.
WHO:n tutkimuksessa on mukana 50 maata ja 200 000 koululaista. Kysely tehdään joka neljäs vuosi ja tuorein kierros tehtiin vuoden 2022 lopulla.
Yleisin somen ongelmatilanne oli virheellisen tai väärän tiedon kohtaaminen. Liki kolme viidestä raportoi kohtaavansa näitä vähintään kerran viikossa. Päihteiden myyntiä ilmestyi puhelimiin viikoittain joka neljännelle vastaajalle.
– Ongelmatilanteet sosiaalisessa mediassa ovat oikea huolenaihe, mutta onneksi meillä on paljon keinoja, kuinka opettaa lapsille ja nuorille turvallista somen käyttöä, kertoo väitöskirjatutkija Henri Lahti Jyväskylän yliopistosta.
Oppimispeli kännyköihin ja opas kasvattajille
Henri Lahti on ollut mukana juuri päättyneessä Turvallisesti somessa -projektissa. Se on vasta julkaissut ilmaisen ja tutkimuspohjaisen SoMe Detectives oppimispelin. Se löytyy eri sovelluskaupoista ja pian myös Jyväskylän yliopiston verkkosivuilta.
– Sitä voi käyttää vaikka luokkahuoneopetuksen tukena. Vanhemmat voivat pelata sitä yhdessä lastensa kanssa ja nuoret voivat tarinankerronnallisella pelillä harjoitella ongelmatilanteiden ehkäisyä.
Lisäksi Turvallisesti somessa -projekti tuotti yhdessä Opinkirjo ry:n kanssa oppaan kasvattajille (siirryt toiseen palveluun) lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä.
– Siellä on kuvattu muun muassa milloin kyseessä on rikollista toimintaa ja kuinka tehdä niistä ilmoitus, Henri Lahti kertoo.
WHO:n kyselyn mukaan koululaiset törmäävät somessa viikoittain myös rasismiin, seksuaalisen häirintään, päihteiden myyntiin ja ulkonäköpaineita aiheuttavaan sisältöön. Vaarallisia some-haasteita kohtasi joka neljäs nuori viikoittain.
Takavuosien monsteri palasi pelottelemaan lapsia
Tällä viikolla Jokelan koulussa Jyväskylässä ala-asteikäisten lasten puhelimiin levisi takavuosien nettihuijaus, pelottava Momo-hahmo. Vanhemmille on tiedotettu Wilma-viesteillä ilmiön paluusta.
Henri Lahti kiteyttää Momon lapsille ja nuorille suunnatuksi internethuijaukseksi ja haitalliseksi some-haasteeksi, joka leviää muun muassa WhatsAppissa.
– Momo-hahmo tai kuka sen takana hääriikään, voi pyytää lähettämään yksityisiä tietoja tai tekemään haitallisia haasteita, esimerkiksi katsomaan kauhuelokuvaa tai pahimmassa tapauksessa vahingoittamaan itseään.
Lahti korostaa, että itsensä vahingoittamistapaukset ovat saaneet paljon mediahuomiota, mutta todellisuudessa niitä ei ole vahvistettu.
Momon keskeisin vaara piilee siinä, että se saattaa ahdistaa ja pelottaa lapsia ja nuoria. Lahti arvioi, että Momon päätarkoitus on tietojen kalastelu.
– Emme tiedä kuka Momon takana häärii. Hän voi kalastella arkaluontoista tietoja, eikä ole mitään tietoa, mihin lapsen lähettämät viestit ja kuvat todellisuudessa päätyvät.
Momo on yksittäinen lieveilmiö somessa. Nuorison suosikkisovellus TikTokissa haasteita ilmestyy haasteiden perään.
– TikTokissa on levinnyt Black out -haaste, jossa pidätetään hengitystä, kunnes taju lähtee tai Skull crusher -haaste, jossa potkaistaan kaverilta jalat alta ja vaarana on takaraivovaurio, luettelee Henri Lahti.
Vertaispaine altistaa haasteille
Lahti muistuttaa, että lapset ja nuoret viettävät lähes kolmasosan valveillaoloajasta digitaalisissa ympäristöissä. Kehitys on ollut nopeaa 10-20 vuodessa ja digitaalinen ympäristö on jo keskeinen osa arkea.
– Lapsilla ja nuorilla otsalohkon toimintaa säätelevät alueet eivät ole täysin kehittyneet, ja he ovatkin alttiimpia vertaisten paineelle. Se voi altistaa haasteille, joilla tavoitellaan suosiota ja tykkäyksiä.
Lahti ennustaa, että vaarallisia somehaasteita ja verkkohuijauksia tulee jatkossa säännöllisesti.
– Oleellista on myös se, että samalla valmiudet kehittää lasten ja nuorten sosiaalisen median turvataitoja edistyvät. Kun lasten tietoisuus ongelmista kehittyy, haittoja pystytään tehokkaammin ehkäisemään.
Lahti rauhoittelee, että sosiaalinen media ei ole läpeensä paha. Korona-aikana se tarjosi lapsille ja nuorille sosiaalista vuorovaikutusta, kun harrastustoiminta oli jäissä.
– TikTokissa on paljon hyödyllisiä liikunnallisia haasteita. Somessa kyse onkin tasapainottelusta eli pyritään maksimoidaan hyödyt ja minimoimaan haitat.
