Valkeakosken penisveistäjä veisti jälleen – salaperäinen taiteilija on profiloitu ”aikuiseksi mieheksi”

”Uniikkeja töitä. Sama käden jälki. Me laitoimme sille tonttulakin päähän.”

Valkeakosken ”penisveistäjänä” tunnetuksi tullut tuntematon henkilö on veistänyt jälleen – ja jälleen tyylilleen uskollisesti peniksen.

– Kaupungin tykkilumiladun viereen se oli ilmestynyt, kertoo Valkeakosken metsäinsinöörinä työskentelevä Markku Mäkinen.

– Meidän liikuntatoimen miehet sen sieltä torstaina bongasivat, joten viikon verran se lienee ollut olemassa.

Edellisen ja järjestyksessä ensimmäisen peniksensä Valkeakosken penisveistäjä muotoili tämän vuoden lokakuussa.

– Kyllä tässä samasta henkilöstä on kyse, Mäkinen arvelee.

– Sama käden jälki.

Todennäköisesti muotoilutyökaluna on ollut vienosti hyrräävä akkukäyttöinen moottorisaha, sillä bensiinikäyttöinen pitää repivää ääntä. Intiimi ja diskreetti työskentely on käytännössä mahdotonta.

Materiaaleina on käytetty maasta törröttäviä sopivan mittaisia puisia kantoja.

Ensimmäinen penisveistos poistettiin nopeasti näkyviltä.

– Se oli melkein kaupungin keskustan tuntumassa (ns. riippusiltojen lenkki) ja kaiken kansan silmissä ja kävelyreitillä, Mäkinen perustelee.

Uusi penisveistos saa ”näillä näkymillä” jäädä seisomaan tykkilumiladun varteen eräänlaisena metsäluonnon monimuotoisuuden komistuksena.

– Se on sivummalla eikä myöskään ihan niin hyvän eli pahan näköinen, ja me laitoimme sille tonttulakin päähän, joten ollaan kuulolla.

Tonttulakin penikselle pukivat kaupungin ladunhoitajat.

– Ja joku muu on vienyt sinne pienet paristolla toimivat valot. Joten jos se ei hirveästi aiheuta pahennusta, annetaan toistaiseksi olla, Mäkinen lupaa.

Taiteilija on kiinnittänyt peniksensä taakse viestin, jossa on osannut ottaa huomioon mahdolliset uhkatekijät reseptiossa.

”Tähän maailmanaikaan tarvitaan jokainen pienikin piristys. Jotta teos ehtisi nostattaa hymyn useammille suupielille kuin edellinen, on siihen lisätty rautaa. Ainakaan moottorisahalla ei kannata teosta yrittää poistaa.”

– Ei sen poistaminen mitenkään ylipääsemätöntä olisi, Mäkinen uskoo. Onko peniksessä oikeasti rautaa, sitä Mäkinen ei tosin ole koetellut.

Mäkinen on mielessään profiloinut tekijää.

– Yllättyisin kovasti, jos hän ei olisi aikuinen mies. Pitää omistaa saha ja olla käyttänyt sitä. Pitää olla käsittelytaitoa ja intoa, vaikka en ymmärräkään, mikä on motiivi.

Lokakuinen penis oli Mäkisen silmin ”hurjemman, irstaamman näköinen”, mutta hän arvelee, että syynä eroihin ovat erot materiaalissa, josta lähdetään liikkeelle.

Luonnossa ei ole kahta samanlaista kantoa. Sama pätee lopputulokseen.

– Ei kahta samanlaista pysty tekemään, ne ovat uniikkeja.

Mäkinen uskoo tekijän olevan ”ammattilainen”, vaikka ei aivan arvaakaan sanoa, minkä alan ammattilainen. Metsäammattilainen on hyvä arvaus.

Mäkinen on itsekin koulutukseltaan metsätalousinsinööri ja käyttää paljon moottorisahaa. Kysymykseen, pystyisikö veistämään peniksen, Mäkinen vastaa empien.

– Kyllä tuossa on sellaista taiteellista otetta...

– Ehkä saisin sinne päin, mutta tuo vaatii..., ei siihen jokamies pysty.

Metsän tuotteilla on aina ollut iso merkitys Valkeakoskella, jonka merkittävä työnantaja on ollut Yhtyneet Paperitehtaat.

Kaupungin ehkä tunnetuin metsäammattilainen on edesmennyt suurhiihtäjä, metsäteknikko Veikko Hakulinen.

– Hakulisen patsas on kaupungin keskustassa, näköispatsas, Mäkinen kertoo. Vuonna 1994 paljastetun patsaan veisti professori Aimo Tukiainen.

Viime viikolla Korkeakankaan kuntoladun varressa paljastetun omanlaisensa näköispatsaan tekijää ei tiedetä eikä se ainakaan ole Tukiainen.

Viime syyskuussa pidettiin Porissa kauppakeskus Isossa Karhussa taiteilija Tapani Kokon penisveistosten katselmus, joka herätti jonkin verran pahennusta.

Tonttulakkien sijasta näköesteeksi tuotiin pressu.

IS

uutisoi

– Saattaa olla, että sieltä tämäkin idea on lähtenyt, Mäkinen pohtii.

Valkeakosken penisveistäjän uudesta työstä kertoivat torstaina Iltalehti ja Valkeakosken Sanomat.