Valotaiteilija Matti Jykylä kertoo, että muutamat kunnat ovat peruneet talveksi suunniteltuja uusia valotaidetapahtumia energiakriisin takia. Perinteiset valofestivaalit järjestetään normaalisti.
Valot vilkkuvat keskiviikkoiltana Vantaan Koivukylässä, kun valotaideteoksia testataan. Metsänreuna näyttää lainehtivan, kun valo saa sen liikkeeseen. Iltakävelyllä ollut pariskunta pysähtyy ottamaan kuvia.
Tänään torstai-iltana yleisö pääsee näkemään kaikki teokset, kun sunnuntaihin asti kestävä valotaidetapahtuma Reflektor Vantaa käynnistyy.
Kyseessä on maksuton tapahtuma samaan tapaan kuin tammikuussa järjestettävä Lux Helsinki, joka keräsi viime vuonna yli satatuhatta kävijää.
Energiakriisin takia valotaidetapahtumien järjestäjät ovat tänä syksynä joutuneet vastaamaan toistuvasti kysymykseen tarpeesta säästää energiaa. Reflektor-tapahtuman kuraattorina monena vuonna toiminut valosuunnittelija ja -taiteilija Matti Jykylä kertoo, että muutamat kunnat ovat jopa peruneet tälle talvelle suunniteltuja uusia valotaidetapahtumia negatiivisen palautteen pelossa.
Suomen suurin valotaidetapahtuma Lux Helsinki ollaan kuitenkin järjestämässä normaalisti tammikuun alussa. Samoin Linnanmäellä järjestetään valokarnevaalit lokakuussa.
Kun sähkön säästämisestä puhutaan, onko valotaiteen viesti väärä tässä ajassa? Kysymys selvästi turhauttaa Jykylää.
Valotaitelija ymmärtää kuitenkin, miksi juuri heiltä tivataan näkemystä sähkön säästämisestä.
– Se on yksinkertainen kela: ihmiset näkevät valoa, ahaa, sehän vie energiaa.
Kaikki eivät välttämättä tiedä, minkä verran valaistus vie sähköä, jatkaa Jykylä. Viime vuosina kehittyneen led-tekniikan ansiosta valojen sähkönkulutus on kohtuullisen pientä. Kokenut valotapahtumien järjestäjä havainnollistaa asiaa karkealla laskemalla.
– Mäkelänrinteen uimahalli kuluttaa viikossa enemmän sähköä kuin koko suomalainen valotaidekenttä koko vuodessa.
Mikä tahansa tapahtuma vie energiaa, vertaa valotaiteilija Jykylä. Urheiluhalleissa ja konserteissa on myös valot. Koronapandemian takia kaikenlaiset tapahtumat olivat jo monta vuotta tauolla, mutta halutaanko siihen palata, Jykylä kysyy.
Valokarnevaalit lokakuussa järjestävän Linnanmäen toimitusjohtaja Pia Adlivankin korostaa myös tapahtumien järjestämisen tärkeyttä.
– Epävarmojen aikojen jälkeen tahdomme luoda pysyvyyttä ja luottamusta asiakkaillemme siitä, että luvattu tapahtuma todella järjestetään. Huolestuttavien uutisten tuoksinassa koemme, että ilon tuottamisella on suuri merkitys näinä aikoina, sanoo Linnanmäen toimitusjohtaja Adlivankin.
Helsingin tapahtumasäätiön toimitusjohtaja Stuba Nikula kertoi aiemmin Iltalehdelle (siirryt toiseen palveluun), että led-tekniikalla toimivat Lux Helsingin teosten valot vievät saman verran energiaa kuin moottoritien valot kymmenen kilometrin matkalta.
Jykylän mukaan sähkönkulutus vähenee valofestivaali Reflektorin aikana.
– Martinlaaksossa oli viime vuonna parikymmentä tuhatta kävijää katsomassa Reflektorin teoksia. Valot ja televisiot ovat sen aikaa heidän omissa kodeissaan pimeänä, kun he ovat katsomassa taidetta.
Putinia esittävän teoksen kanssa voi ottaa selfien
Viidettä kertaa järjestettävän Reflektorin keskeinen idea on muuttaa kaupunkitila väliaikaisesti toiseksi, kertoo tapahtuman perustajiin kuuluva Matti Jykylä.
– Luomme jotain maagista jonnekin, missä sitä ei tavallisesti ole. Se on sanatonta taidetta. Tarinallisuus syntyy siitä, kun yleisö kiertää kävellen reitin, jonka varrella valoteokset ovat. Se on modernin valotaidefestivaalin konsepti.
Vantaan Koivukylän reitin varrella on kymmenen teosta (siirryt toiseen palveluun). Kierros alkaa ranskalaisen Joanie Lemercien näyttävällä teoksella. Mukana on myös kaksi ääniteosta.
Parhaimmillaan teokset ovat iltakahdeksan jälkeen, näyttelyn kuratoinut Lari Suominen kertoo.
– Moni näistä toimii jo alkuillasta, mutta pimeyttä halkova valon kontrasti on parhaimmillaan iltahämärän jälkeen, Suominen vinkkaa.
Mukana on myös yllätys, josta ei ole etukäteen kerrottu Reflektorin ohjelmassa. Punanenäistä Putinia esittävä Ville Mäkelän teos on ajankohtainen Venäjän liikekannallepanon takia.
– Meillä on täällä pelle esillä. Hänen kanssaan tulla ottamaan selfien. Terveisiä vaan sinne bunkkeriin, sanoo Jykylä ja virnistää päälle.
Reflektorin budjetti on huomattavasti pienempi kuin Helsingin keskustassa järjestettävän Luxin. Reflektorin isoin rahoittajataho on helsinkiläinen valotaidetta tuottava Sun Effects. Myös Vantaa, Espoo ja Helsinki rahoittavat festivaalia.
– Reflektor (siirryt toiseen palveluun) on undergroundia. Tämä on meille sieluprojekti, jonka rahoitamme tekemällä kaupallisia töitä. Haluamme antaa taiteilijoille mahdollisuuksia päästä esiin, kertoo Jykylä, joka itsekin työskentelee Sun Effectsillä taiteellisena johtajana.
Sun Effects on tehnyt julkisten rakennusten valaisuja. Heiltä on tilattu esimerkiksi Ukrainan liput värit useamman helsinkiläisen rakennuksen julkisivuun sodan sytyttyä.
Valotaide on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi Helsingin Kruunuvuorenrantaan on tehty kiinteitä valotaideteoksia (siirryt toiseen palveluun), joista ihmiset voivat nauttia arjessaan.
– Vaikka korona hidasti kehitystä, viiden viime vuoden aikana valotaiteen määrä on räjähtänyt, Jykylä kuvaa kehitystä.
Arkkitehtuurin valaistukseen pystytään tekemään kiinteitä ratkaisuja, joilla esimerkiksi julkisivun valaistuksen väriä ja intensiteettä voidaan vaihtaa. Finlandiatalo on yksi tällainen rakennus, jossa on mahdollista ohjelmoida muutoksia kiinteään valaistukseen.
– Valolla voi tehdä isoja ja näyttäviä statementteja nopeasti, Jykylä sanoo.
Mitä ajattelet valotaiteesta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 30.9. kello 23:een asti.
Lue lisää aiheesta:
