Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat neuvotelleet Euroopan investointirahaston kanssa mittavasta lainaohjelmasta. Valtion takaamaa lainaa voisi käyttää kotitalouksien ja taloyhtiöiden energiansäästöremontteihin ja myös sähköauton ja sen latauslaitteen hankintaan.
Suomessa on ostettu täyssähköautoja, vaihdettu öljykattiloita ilmavesilämpöpumppuun ja tehty taloyhtiöissä sekä yrityksissä isoja energiaremontteja erilaisten avustusten ja tukien vauhdittamana.
Ensi vuoden alussa tarjolla on yksi uusi kannuste lisää.
– Kyse on noin 700 miljoonan euron potista, johon Suomen valtio on laittanut 100 miljoonaa. Kysymys on merkittävästä uudesta kokonaisuudesta energiahankkeiden toteuttamiseen ja monella tapaa vaikuttavampi, kuin kansalaisille maksettavat suorat tuet voivat olla, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (Vihr.)
Kyse on ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön Euroopan investointirahaston kanssa neuvottelemasta energiaomavaraisuuslainasta.
Energiaomavaraisuuslainan tavoitteena on madaltaa kalliiden energiahankintojen ja -remonttien hankintakynnystä sekä helpottaa rahoituksen saamista.
– Energiaomavaraisuutta vahvistavat ratkaisut ovat yleensä pidemmällä aikavälillä rahallisesti kannattavia, mutta mittavien alkuinvestointien tekeminen on monelle taloudellisesti mahdotonta. Ihmisillä on kuitenkin selvästi halua irtaantua fosiilisesta energiasta. Pyrimme tällä lainatuotteella alentamaan kynnystä energiaremontteihin, sanoo Ohisalo.
Laina, jonka sisään on rakennettu valtion takaus, on tarkoitettu kotitalouksille, asunto-osakeyhtiöille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka investoivat energiatehokkaampaan järjestelmään.
– Kotitalouksen ja asunto-osakeyhtiöiden lainojen takausaste voi olla jopa 80 prosenttia. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä puolestaan jopa 70 prosenttia. Tällä varmistetaan, että pankit voivat myöntää näitä lainoja hyvin erilaisille kotitalouksille ja toimijoille ympäri Suomen, Ohisalo sanoo.
Energiatehokkuuslainan voisi saada pankista esimerkiksi:
- energiatehokkuusremontteihin,
- lämmitysjärjestelmän uusimiseen vaikkapa maalämpöä tai aurinkoenergiaa hyödyntäväksi,
- aurinkopaneelien hankintaan,
- vähäpäästöisen kulkuneuvon hankintaan (sähköautot, sähköpolkupyörät, sähköpakettiautot, sähkötaksit) tai
- latausinfran rakentamiseen
Energiaomavaraisuuslainat ovat tulossa pankkien tarjontaan ensi vuoden alkupuolella.
Pankit ja muut lainojen välittäjäksi hakevat rahoituslaitokset voivat tarjota lainatuotetta osana muuta tuotevalikoimaansa. Pankit tekevät sitten oman luottopolitiikkansa mukaisen arvion hakijasta ja hankkeesta.
– Jos hakija sekä hanke tai hankinta läpäisevät pankin seulan, takaus ja laina tulevat samassa paketissa energiaomavaraisuuslainana, sanoo kehittämisjohtaja Juho Korpi ympäristöministeriöstä.
Takauksen tarkoitus on pienentää pankin riskiä ja parantaa sitä kautta rahoituksen saatavuutta sellaisiin investointeihin, jotka eivät muuten saisi rahoitusta tai toteutuisi siinä laajuudessa kuin hakija olisi halunnut.
Lainan lisäksi kotitalous tai asunto-osakeyhtiö voisi saada myös tuen tai verovähennyksen
Esimerkiksi perhe, joka haluaa remontoida energiasyöpön omakotitalonsa hankkimalla öljykattilan tilalle maalämmön ja uusimalla ikkunat joutuu varautumaan remonttiin, joka maksaa kymmeniä tuhansia euroja.
Jos asunnosta on esimerkiksi asuntolainaa jäljellä on mahdollista, että vakuudet eivät riitä pankista uuden lainan ottoon.
Maalämpöjärjestelmä maksaa yleensä noin 20 000 euroa ja päälle vielä muut mahdollisesti tarvittavat muutokset asunnossa.
Esimerkiksi nyt maalämpöjärjestelmän hankkimiseen voi saada öljylämmityksestä luopumistukea joko 4000 euron avustuksen tai korotetun kotitalousvähennyksen muodossa jopa 7000 euroa.
Jos rahat eivät silti riitä, lopun tai osan energiaremontin kuluista voisi rahoittaa energiaomavaraisuuslainalla, koska sen käyttö ei näillä näkymin estä avustuksen tai verovähennyksen käyttöä kerrotaan ympäristöministeriöstä.
– Tässä olisi kyse EU:n ja käytännössä pankkien kautta tulevasta rahoituksesta. Kyse ei siten olisi valtion rahoituksesta. Näin selkeää estettä kotitalouksissa ja asunto-osakeyhtiöissä ei siis ole sille, että sekä valtion takamaa lainaa, että avustusta käytettäisiin samaan käyttötarkoitukseen.
– Toki samalla on huolehdittava, että ei rahoiteta päällekkäin ja että valtionavustuslain yleiset myöntämisen ehdot täyttyvät, Korpi sanoo.
Energiaomavaraisuuslaina saattaa myös tulla valtion takauksen ansiosta koroltaan halvemmaksi kuin energiajärjestelmätoimittajan tai pankkien tarjoamat remonttiluotot. Maalämpöpumppu tai uudet ikkunat, kun eivät käy vakuudesta.
– Toivomme, että saisimme pankit kiinnostumaan tästä tuotteesta, Ohisalo sanoo.
"Luotonannossa hinnoitellaan riskiä"
Kysytään siis mitä mieltä pankeissa ollaan.
OP-Ryhmässä energiaomavaraisuuslainan pohdinta on vielä kesken, joten siitä ei vielä haluttu sanoa mitään.
Nordean Kiinnitysluottapankin toimitusjohtaja Jussi Pajala suostui arvioimaan lainatuotetta yleisellä tasolla.
– On hyvää, että energiaomavaraisuuslainan avulla voisi toteuttaa isojakin kokonaisuuksia. Nyt moni tekee näitä toimia pala kerrallaan. Kaikki sellaiset asiat, jotka laskevat sitä lähtökitkaa vihreään siirtymään ja tehdään kuluttajalähtöisesti, ovat ehdottoman tervetulleita, sanoo Pajala.
Onko energiaomavaraisuuslainalle tarvetta?
– Remonttilainoissa on nyt yhä useammin kyse juuri lämmitystavan muutoksesta tai energiatehokkuuden parantamisesta eli asennetaan aurinkopaneeleja, maalämpöä ja vaihdetaan ikkunoita. Varmasti on asiakkaita, joita tällainen takauslaina voisi kannustaa remontin tekemiseen, Pajala sanoo.
Voisiko energiaomavaraisuuslaina tulla halvemmaksi kuin nykyiset remonttilainat?
– Luotonannossa hinnoitellaan riskiä. Jos luotossa on 80 prosentin tai 70 prosentin valtion takaus verrattuna siihen ettei ole mitään vakuutta, niin onhan se pankin riski alhaisempi, Pajala sanoo.
Riskin alentuessa, myös lainan hinta eli korko yleensä alenee.
– Kyllähän vakuudellinen laina, jos kaikki muut tekijät ovat samoja, on useimmiten halvempi kuin vakuudeton laina.
Yksityiskohdat energiaomavaraisuuslainan kuluista tai mahdollisesta valtion takauksen hinnasta ovat kuitenkin pankeilla siis yhä auki.
"Ei tällä montaa sähköautoa hankita"
Energiaomavaraisuuslainaa kotitalous voisi käyttää myös esimerkiksi täyssähköauton hankkimiseen ja sen tarvitseman latausjärjestelmän rakentamiseen.
Voisiko uusi takauslainatuote nousta autokaupassa usein käytetyn osa-maksukaupan kilpailijaksi.
– Energiaomavaraisuuslainan korko riippuu tietenkin pankista ja asiakassuhteesta. Yleisesti voi ajatella, että laina on osa-maksua halvempi, sanoo ympäristöministeriön Korpi.
Autoalalla ollaan epäileväisiä.
– Uskon, että 60 vuotta käytössä ollutta kohdevakuudellista osa-maksua käytetään jatkossakin ja vain yksittäisiä sähköautoja tullaan tämän takausjärjestelmän kautta rahoittamaan eli ei tällä montaa sähköautoa hankita, toimitusjohtaja Pekka Rissa Autoalan Keskusliitosta sanoo.
Hän perustelee kantaansa etenkin osa-maksukaupan helppoudella. Toisaalta kymppitonnien sähköautokaupassa rahoituskuluilla ja koroillakin on merkitystä.
– Osamaksukorko vaihtelee todella paljon rahoitusyhtiöstä ja autoista riippuen. Uusia autoja tarjotaan välillä prosentin kahden korkokampanjoilla. Tyypillisesti osamaksukorko lienee jossakin 4-5 prosentin paikkeilla 72 kuukauden laina-ajalla, sanoo Rissa.
Erona lainaan on se, että auto on osamaksun ajan rahoitusyhtön omistuksessa. Osa-maksukaupassa on myös yleensä perustamismaksu ja kuukausittainen laskutuspalkkio. Vaatimuksena on myös kasko-vakuutus.
– Kyllä pankkienkin korot ovat autolainoissa nousseet. Pankeilla on myös tapana periä luotonperustamismaksuja ja takausmaksuja. Varmaan näitä peritään myös energiaomavaraisuuslainasta. Uskoisin, että kyllä osa-maksu kaiken kaikkiaan on jatkossakin hinnaltaan kilpailukykyinen, pohdiskelee Rissa.
Liikenteen sähköistämisen vauhdittamiseen energiaomavaraisuuslaina voi olla Rissan mukaan silti hyvä keino.
– Tässä mennään oikeaan suuntaan. Kokonaispakettiajattelu on hyvä eli aurinkokennoja katoille ja lisää latauslaitteita koteihin. Se on se linja, jota meidän pitää tehdä. Meillä on vasta noin 140 000 ladattavaa autoa Suomessa rekisterissä ja niitä pitäisi olla vuonna 2030 yli 700 000.
Avustusten kautta lainaan
Pankista haettavan energiaomavaraisuuslainan ei ole tarkoitus korvata energiaremonttien tekemiseen, lämmitysmuodon vaihtamiseen tai sähköauton latausjärjestelmän rakentamiseen jo nyt käytössä olevia erilaisia avustuksia tai tukia.
Ainakaan ihan vielä.
Täyssähköautojen hankintatuki tuli Ohisalon mukaan jo tiensä päähän ja niin käynee aikanaan muillekin suorille tuille ja avustuksille.
– Sähköautoja hankitaan jo hyvin paljon ja sen takia tällaista tukea ei enää tarvita. Suomen tavoite olla hiilineutraali hyvinvointivaltio vuonna 2035 tulee tarvitsemaan paljon erilaisia toimia, mutta ikuisuutta valtio ei voi tulla tukieuroilla vastaan. Varmaan jossain vaiheessa mennään energiahankkeiden vauhdittamisessa tällaiseen lainapainotteisempaan suuntaan, Ohisalo sanoo.
Lue lisää:
Aurinkopaneelien ostajan täytyy nyt varoa vauhtisokeutta – ylikuumentunut kysyntä on synnyttänyt aurinkosähkömarkkinoille monia ongelmia
Pian alkaa sähkönhinnan kovin kiihdytys – katso Ylen laskurista, paljonko sinä voit leikata laskustasi
Inarilainen Hannu Mäkinen rakensi mökilleen oman sähköntuotannon – nyt muut kadehtivat häntä: “Tuo se vain käyttää ilmaista sähköä”
Öljylämmityksestä luopuja voi saada investoinnilleen jopa 7000 euron verotuen – lämmityksen vaihtajat pääsevät "omilleen" jo lyhyessä ajassa
