Venäjän ohjusiskut Ukrainan sähkön ja veden jakeluun vaikuttavat Suomen siviilivarautumiseen. Yksi mahdollisuus on poliisin reservi. Ykkösaamun suorassa haastattelussa on sisäministeri Krista Mikkonen.
Sisäministeriössä on käynnissä esiselvitys poliisin reservistä. Hallitus ei ole linjannut asiasta, mutta esiselvitys valmistuu lähiaikoina. Esiselvitys koskee muun muassa poliisin reservin määrää, kelpoisuusvaatimuksia, valtuuksia ja vastuita.
– Vapaaehtoisista koostuva poliisin reservi voisi toimia poliisin apuna rajatuissa tehtävissä kriisitilanteissa, joissa ammattipoliisien voimavarat tai muiden viranomaisten virka-apu eivät riittäisi, sanoo sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.).
Sisäministerin mukaan tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi yhteiskunnan tärkeiden kohteiden vartiointi.
Hallitus on tällä vaalikaudella nostanut poliisien määrän yli 7 500 poliisiin, kertoo Mikkonen.
– Poliisin reservi ei korvaisi virkaa tekeviä poliiseja eikä poliisin normaaliolojen resurssivajetta, vaan järjestelyllä varauduttaisiin poikkeuksellisiin turvallisuutta uhkaaviin tilanteisiin, Mikkonen tarkentaa.
Viime hallituskaudella esitys reservipoliisin perustamisesta kaatui eduskunnan perustuslakivaliokunnassa toimivaltakysymyksiin.
”Lähetämme lisää energiasektorin apua Ukrainaan”
Venäjä on talven lähestyessä kiihdyttänyt iskuja Ukrainan siviilikohteisiin, kuten energiainfrastruktuuriin, terveydenhuoltoon ja asuinalueisiin. Miljoonat ihmiset ovat ilman sähköä, lämmitystä ja vettä.
– Tilanne on siviiliväestön kannalta todella vakava. Sota ei ole ohi ja avuntarve jatkuu, arvioi Mikkonen.
Sisäministeri kertoo, että Suomi on jo aiemmin toimittanut Ukrainaan kipeästi kaivattuja sähköverkon komponentteja kuten virtamuuntajia.
– Edellinen lähetys lähti viime viikolla. Nyt lahjoituksia on saatu lisää. Haluan kiittää energiayhtiöitä lahjoituksista.
Suomi on toimittanut Ukrainaan myös terveydenhuollon, pelastustoimen ja säteilyturvallisuuden tarvikkeita, lääkkeitä, energiasektorin apua, sammutusautoja, ambulansseja ja hätämajoitteita.
– Lähetämme lisää energiasektorin apua Ukrainaan loppu- ja alkuvuoden aikana.
Sisäministeriö valmistelee parhaillaan muun muassa muuntajien, isojen generaattorien ja virransyöttöjärjestelmien lähettämistä. Näille on Ukrainassa todella kova tarve, Mikkonen sanoo.
Yksityishenkilöille paras tapa auttaa Ukrainaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestölle.
”Väestönsuojelujärjestelmämme kiinnostaa Natossa”
Aiemmin Nato on ollut lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, mutta Mikkosen mukaan nykyisin siviilipuolen varautumisen ja kriisinkestävyyden merkitys on kasvanut.
– Sotilaallinen suorituskyky tarvitsee vaikeimmissakin kriiseissä tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja, kuten viestiyhteyksiä, logistiikkaa, puhdasta vettä, väestönsuojelua ja pelastustoimea, huomauttaa Mikkonen.
Sisäministeri arvioi, että Suomen siviilipuolen varautumistaso on kansainvälisesti verrattuna hyvällä tasolla ja sovellumme Naton jäseniksi.
– Meillä on myös paljon annettavaa muille maille. Esimerkiksi väestönsuojelujärjestelmämme kiinnostaa Natossa.
