Suomalaisiin kohdistetaan parhaillaan uutta huijauskampanjaa tekstiviestein.
Huijausviestissä olevan linkin klikkaamisen jälkeen aukeaa sivu, jossa on paljon väärennettyjä verkkopankkien sisäänkirjautumiskuvakkeita. Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Henrik Kärkkäinen
Verohallinnon nimissä lähetetään suomalaisille parhaillaan huijaustekstiviestejä, joissa olevan linkin klikkaaminen voi johtaa pankkitilillä olevien rahojen tai jopa koko pankkitilin menettämiseen.
Huijausviestin teksti on kohtalaista suomea. Teksti on kokonaisuudessaan seuraava:
Verohallinto on päättänyt että saat rahasi takaisin. Siirry alla olevasta linkistä saadaksesi hyvityksen.
Linkkiä ei tule klikata.
Tekstiviesti tulee +43-alkuisesta eli itävaltalaisesta numerosta. Petollisen verkkosivun verkkotunnus on su, joka on edesmenneen Neuvostoliiton maatunnus. Verkkosivusto on yhden vuorokauden ikäinen ja se on rekisteröity venäläisen tunnusvälittäjän kautta.
Petossivulla on kaikkiaan 10 pankin kirjautumiskuvakkeet, joista useimmat johtavat taitavasti väärennetyille sisäänkirjautumissivuille. Kuva: Henrik Kärkkäinen / IS
Linkin takana olevalla verkkosivulla on väärennettyjä verkkopankkien sisäänkirjautumisia. Huomionarvoista on, että aidoilta sivuilta löytyvät mobiilivarmenne- ja varmennekorttitunnistautumiset puuttuvat.
Pankkitunnusten luovuttaminen vastaavissa tapauksissa johtaa tyypillisesti joko tilin tyhjentämiseen tai pahemmassa tapauksessa sen kaappaamiseen. Tämä tapahtuu siten, että rikollinen ottaa käyttöön pankkisovelluksen uhrinsa nimissä.
Sen jälkeen rikollinen voi muuttaa asiakkaan asettamia turvarajoja, siirtää rahaa ja hakea luottoa uhrin nimissä. Jos uhrilla on käyttöoikeus esimerkiksi perheenjäsenten tileille, rikollinen voi tyhjentää myös ne.
Lue lisää: Näin huijari kaappaa pankkisovelluksesi – ”vahingot voivat olla todella suuria”
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja.
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.
