–Hengästyttävän laaja ja hyvä ohjelma, naurahti vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson esitellessään tiistaina Helsingissä puolueen eduskuntavaaliohjelmaa.
Vasemmistoliiton mukaan seuraavan vaalikauden keskeinen tehtävä on valtiontalouden tasapainottaminen oikeudenmukaisesti ja kestävästi.
Vasemmistoliitto tavoittelee kolmen miljardin euron sopeutusta seuraavalla vaalikaudella. Kyse on varsin maltillisesta sopeutuksesta, jos sitä vertaa esimerkiksi valtiovarainministeriön ensi vaalikaudelle esittämään kuuden miljardin euron sopeutustavoitteeseen.
–Tässä tilanteessa on kestämätöntä, että leikattaisiin niiltä, jolla on kaikkein vähiten, Andersson perusteli puolueensa linjaa.
Vasemmistoliitto haluaa vahvistaa koulutusta ja sote-alaa yhteensä 1,5 miljardilla eurolla, jolloin taloutta tasapainottavien toimien suuruusluokka on yhteensä 4,5 miljardia euroa. Niistä verouudistuksilla kerättäisiin 2,5 miljardia, säästöillä 0,5 miljardia ja loput 1,5 miljardia saataisiin puolueen mukaan työllisyyden ja tuottavuuden parantumisen kautta.
–Meidän toimenpiteidemme tavoite on, että valtion velanottotarve vähenee kolmella miljardilla eurolla, Andersson totesi.
Vasemmistoliiton tavoitteena on saada työllisyysaste nostettua 76 prosenttiin ensi vaalikauden aikana.
Puolue haluaa myös saada ensi vaalikaudella 12 euron lakisääteisen minimipalkan sekä lisätä huomattavasti maahanmuuttoa.
0,5 miljardin säästöt
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan puolue haluaa eduskuntavaaliohjelmassaan varmistaa reilumman huomisen kaikille eikä vain harvoille. Kreeta Karvala
Vasemmistoliitto listaa seitsemän konkreettista säästökohdetta, joista kertyy yhteensä puolen miljardin euron säästöt.
Vasemmistoliiton leikkuriin joutuisivat sähköistämistuen uudistus (100 miljoonaa), yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkejärjestelmien vaiheittainen harmonisaatio (100 miljoonaa), yksityisen hoidon Kela-korvauksen poisto (90 miljoonaa), työ- ja elinkeinoministeriön yritystukien vähennys (60 miljoonaa), luonnonhaittakorvauksen ja muiden maataloustukien uudistaminen (50 miljoonaa), Business Finland sekä LVM vähennys (50+50 miljoonaa).
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramon mukaan puolueella on valmiutta löytää isompiakin säästöjä, jos muilla puolueilla on tähän aitoa halua.
Saramon mukaan puolueen leikkauslista on ”hyvinkin maltillinen”.
–Haluamme kertoa vain ne, jotka voidaan vastuullisesti toteuttaa, Saramo sanoi.
Esimerkiksi Kela-korvausten poiston tilalle Saramo esittää palveluseteleitä, jos julkinen puoli ei kykene tuottamaan tarvittavaa palvelua.
Vasemmistoliitto ei hyväksy lainkaan leikkauksia koulutukseen tai tutkimukseen, kulttuurin, nuorisotyön tai liikunnan rahoitukseen, sosiaaliturvaan tai sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Esimerkiksi peruskoulujen oppimisongelmia puolue korjaisi pienentämällä ryhmäkokoja, ottamalla käyttöön erityisopettajamitoituksen ja vahvistamalla oppilaiden oikeutta pienryhmäopetukseen.
Rikkaille veroja
Vasemmistoliiton vaaliohjelman mukaan miljonääreillä on varaa maksaa nykyistä enemmän veroja. Kreeta Karvala
Vasemmistoliiton 2,5 miljardin euron verouudistus iskee etenkin kaikkein hyvätuloisimpiin suomalaisiin. Palkansaajien verotusta ei puolue halua kiristää.
Vasemmistoliitto ehdottaa muun muassa 0,5 prosentin miljonääriveroa, joka koskisi vain yli miljoonan euron omaisuuksia ilman oman asunnon arvoa. Sen tuotto olisi noin puoli miljardia euroa.
Vasemmistoliiton mukaan ansio- ja pääomatuloja tulisi kohdella yhden veroasteikon mukaan ja listaamattomien yritysten omistajien osinkoverotuesta tulisi puolueen mukaan luopua. Tästä koituisi vasemmistoliiton mukaan noin 500 miljoonan euron tuotto.
Myös suurten pääomatulojen verotusta pitäisi kiristää niin, että rikkaiden pääomatulojen verotus kiristyisi noin 200–300 miljoonalla eurolla. Samalla kevennettäisiin pienituloisten verotusta kasvattamalla kunnallisveron perusvähennystä.
Myös ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoverosta vapautettujen yhteisöjen lähdevero pitäisi ottaa käyttöön. Sen tuottotavoite on 250 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto haluaa Suomeen myös arvonnousuveron eli ”maastapoistumisveron”, joka tuottaisi puolueen mukaan arviolta 70 miljoonaa euroa.
Vasemmistoliitto perustelee verouudistustaan myös sillä, että valtiovarainministeriö ennakoi veroasteen laskevan Suomessa lähivuosina ilman uusia veropäätöksiä.
Ei Nato-joukkoja
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa vasemmistoliitto korostaa Suomen rauhaa edistävää ja kriittistä roolia kansainvälisillä foorumeilla.
Puolueen mukaan maanpuolustuksen resurssien pitää olla riittävät, mutta menoja ei saa kasvattaa ilman perusteltua tarvetta.
Vasemmistoliitto korostaa, että Suomen Nato-jäsenyyden pitää olla puolustuksellinen: puolue ei halua Suomen maaperälle Naton tukikohtia, pysyviä joukkoja tai ydinaseita.
–Meidän Nato-jäsenyytemme pitää olla puolustuksellinen. Suomi ei myöskään osallistu mihinkään laittomiin hyökkäyksiin, Saramo sanoi.
Vasemmistoliiton mukaan Suomen on Nato-maana valvottava, että Nato sitoutuu kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan.
–Emme halua ydinaseita emmekä muuttaa ydinenergialakia. Haluamme tiukentaa asemyyntiä ja ostoja, Saramo totesi.
Kelasta pankki
Vasemmistoliitto haluaa jatkaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Puolueen mukaan Suomesta on tehtävä energiaomavarainen.
Sähköverkot vasemmistoliitto kansallistaisi. Vaaliohjelmassa esitetään myös energiantuotannon toteuttamista osittain julkisesti
Puolueen mukaan valtion omistamien metsien hakkuita on rajoitettava. Myös eläinten oikeudet on saatava perustuslakin.
Vasemmistoliitto esittää tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestointien (TKI) kasvattamista pysyvästi viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta ja kulttuuribudjetin kasvattamista yhteen prosenttiin BKT:stä.
Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa ehdotetaan myös, että kansalaisten raha-asioiden hoito tulee mahdollistaa ilman voittoa tekevien liikepankkien asiakkuutta. Pankkipalvelut voisi puolueen mukaan järjestää esimerkiksi Kelan kautta.
Puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan yllättävin vaaliavaus on puolueen ehdottama saattohoitovapaa sekä lapsen kuolemasta johtuva suruvapaa.
–Saattohoitovapaa olisi inhimillisestä näkökulmasta tärkeää, kuten myös mahdollisuus suruvapaaseen, Andersson totesi.
