Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti keskiviikkona maahan osittaisen liikekannallepanon.
Käytännössä rintamalle kutsutaan reservistä ne henkilöt, jotka ovat aiemmin toimineet asevoimien palveluksessa tai sopimussotilaina. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan liikekannallepano kattaa peräti 300 000 reserviläistä. Sittemmin on ilmennyt, että asetus mahdollistaisi jopa miljoonan reserviläisen kutsumisen palvelukseen.
Samaan aikaan mediat ympäri maailmaa kertovat Venäjän mittavista tappioista ja kaluston surkeasta kunnosta. Tilanne, jossa Venäjällä on käytössään enemmän sotilaita, mutta heikosti aseita, tuokin mieleen vanhakantaisen sodankäynnin, joka keskittyy suurten tykistöiskujen sijasta perinteiseen jalkaväkitaisteluun.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti evp Pentti Forsström toteaa, että toteutuessaan Venäjän osittainen liikekannallepano saattaa todella johtaa toista maailmansotaa muistuttavaan sodankäyntiin.
– Tämä on aika selkeä johtopäätös, että mennään jalkaväkitaistelua kohti vanhemmalla kalustolla ja enemmillä sotilailla, hän sanoo.
Forsström kuitenkin muistuttaa, että tässä vaiheessa on hyvin epävarmaa, miten Venäjä ylipäätään pystyy joukkojansa mobilisoimaan. Keskiviikkona ilmoitettuun hankkeeseen liittyy hänen mukaansa ”aikamoisia ongelmia”.
– Kuulostaa aika kunnianhimoiselta määrältä se 300 000 niillä koulutusvaatimuksilla, mitä on esitetty, Forsström miettii.
Uusien joukkojen organisoiminen rintamalle on joka tapauksessa vaikeaa ja aikaa vievää. Liikekannallepanon tarkemmista aikatauluista Venäjä on kertonut hyvin vähän.
– En ole nähnyt mitään päivämäärä, jolloin kutsuntaprosessi pitäisi olla suoritettu.
Venäläissotilaita harjoittelemassa tuntemattomassa sijainnissa elokuussa. AOP
Heikot panssarit
Venäjä on kärsinyt massiivisia tappioita maalla, merellä ja ilmassa, mutta selvästi eniten maalla. Forsströmin mukaan esimerkiksi panssarivaunuja Venäjä on menettänyt toistatuhatta. Määrä on hurja, sillä viimeisen kymmenen vuoden aikana, kun Venäjä on uudistanut asevoimiaan, se on pystynyt tuottamaan noin sata panssarivaunua vuodessa.
– Kestää siis kymmenisen vuotta palauttaa kaluston määrä siihen mikä se oli helmikuun alussa, Forsström toteaa.
Ennen kaikkea tappiot koskettavat uusia, modernilla tekniikalla varustettuja panssarivaunuja. Forsströmin mukaan Venäjällä on jäljellä reilusti kalustoa, mutta se on monilta osin hyvin vanhaa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen panssarivaunuja on usein säilytetty paikoissa, joissa ne ovat olleet sään armoilla. Lisäksi niistä on irrotettu osia toisten aseiden tarpeisiin, eli kannibalisoitu.
– Kun tiedetään aiempi historia, varmasti varaosatarpeita on tyydytetty. Vaikea sanoa, mikä osa kalustosta on oikeasti operatiivisessa toimintakunnossa, Forsström sanoo.
– Nyt taistellaan niillä aseilla, mitä on.
Venäjä on menettänyt sodassa yli tuhat tankkia. AOP
Sota jatkuu
Toteutuessaan Venäjän laajamittainen mobilisointi voisi vaikuttaa myös sen taktisiin valintoihin. Forsström näkee, että Venäjä pyrkii lähinnä varmistamaan ne alueet, jotka se on onnistunut valtaamaan.
– Miesmäärän lisääminen ei tarkoita, että Venäjän hyökkäyskyky Ukrainan puolustusta vastaan paranisi oleellisesti, hän kertoo.
Mikäli Venäjän toiminta painottuu tulevaisuudessa perinteisempään jalkaväkitaisteluun, Ukraina pystyy Forsströmin mukaan puolustautumaan samalla tavalla kuin nytkin. Kauaskantoinen tykistö, ja tykistö ylipäätään, on jatkossakin tarpeen.
– Tulella vaikuttaminen puree.
Merkit ovat siis Venäjän kannalta huonoja, mutta Forsströmin mukaan sen tilannetta ei voi vielä missään nimessä julistaa tuhoon tuomituksi. Hän huomauttaa, että tällä hetkellä arviot suuntaan tai toiseen ovat ohuella pohjalla, ja sodan tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä on valtava määrä.
– Ei kannata lukkiutua mihinkään tiettyyn skenaarioon, Forsström toteaa.
Forsström esimerkiksi muistuttaa, ettei Ukrainankaan tilanne käytettävissä olevien joukkojen sekä varusteiden osalta ole ”mairitteleva”, ja maa on edelleen vahvasti riippuvainen lännen avusta. Venäjä puolestaan pystyy jossain määrin ”upgreidaamaan” aikansa eläneitä panssareita muun muassa lisäämällä niihin uusia laitteita sekä suojapanssareita.
Forsström pitääkin selvänä, että sota ei ole vielä päättymässä. Vaikka Ukrainan vastahyökkäys Harkovan alueella on edennyt viime viikkoina tehokkaasti, Venäjän täysimittaiseen lyömiseen on vielä pitkä matka.
– Kaikki elementit viittaavat siihen, että konflikti pitkittyy.
Erikoistutkija pitää mahdollisena, että merkittävää muutosta tilanteessa ei tapahdu vielä tämän vuoden puolellakaan. Tämä on positiivinen arvio etenkin Venäjän kannalta.
Forsströmin mielestä on myös epäselvää, mikä lopulta on se alue tai päämäärä, josta Putin haluaa viimeiseen asti pitää kiinni. Viime päivinä presidentti on väläytellyt jopa ydinaseen käyttöä.
– Edelleen on epävarmuustekijä, mitä Venäjä oikeasti tavoittelee, Forsström toteaa.
