Sauli Niinistö vastaa entisen puolustusministeri Jussi Niinistön kritiikkiin ja korostaa esittäneensä venäläisille vallanpitäjille poikkeuksellisen suoria lausuntoja ”kasvoista kasvoihin”.
Vuonna 2017 presidentti Sauli Niinistö moitti Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston arvioita "aivan selväksi trollaukseksi”.
Samuli Suonpää
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myöntää antaneensa puolustusministeriöön suoraa palautetta kohua herättäneestä vuoden 2017 Venäjä-uhkakuvamuistiosta.
HS kertoi sunnuntaina artikkelissaan Venäjä-tutkijoiden ja asiantuntijoiden 2010-luvulla kokemasta paineesta ja painostuksesta.
Yhtenä esimerkkinä nostetaan esille Suomen Turvallisuuskomitean asiantuntijaverkoston työ, joka sai aikoinaan kovan tyrmäyksen ulkopoliittisilta vaikuttajilta.
Muistiossa käytiin läpi vaihtoehtoja, miten Venäjä voi pyrkiä vaikuttamaan Suomen vaaleihin heikentääkseen itseensä kohdistuvia pakotteita tai pitääkseen Suomen erossa sotilasliitto Natosta. HS uutisoi asiantuntijapaperin sisällöstä lokakuussa 2017.
Näkyvin kriitikko oli puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Niinistö.
Turvallisuuskomitea toimii puolustusministeriön alaisuudessa ja sen työtä johtaa ministeriön kansliapäällikkö. Entinen sinisten puolustusministeri Jussi Niinistö kertoi tällä viikolla HS:lle saaneensa tuolloin presidentiltä ”täyden löylytyksen” paperin takia.
”En muista, kävinkö keskustelua Jussi Niinistön kanssa, mutta varmasti puolustusministeriön silloisen kansliapäällikön Jukka Juustin kanssa. Huomautin siitä, että paperi ei käynyt komitean kautta, vaan tuli yllätyksenä vähän kaikille”, sanoo presidentti Niinistö.
Hän korostaa, ettei kyse varsinaisesti edes ollut Turvallisuuskomitean lausumasta, vaan komitean perustaman asiantuntijaverkoston arviosta.
”Se ylipäätään tuli, tavallaan niin kuin tupsahti pöydälle, lehden kautta.”
”Paperi luettiin ensimmäisen kerran Helsingin Sanomista. Ja se oli vieras myös komitean jäsenille, esimerkiksi omalle kabinettipäällikölleni.”
Mahdollisia vaikuttamiskeinoja muistiossa lueteltiin yhdeksän. Sellaisia olivat muun muassa sosiaalisen ja perinteisen median operaatiot, Venäjän tavoitteiden mukaisesti toimivien poliitikkojen tukeminen ja Venäjän tavoitteiden vastaisesti toimivien poliitikkojen painostaminen ja mustamaalaaminen sekä äänestystulosten luotettavuuden kyseenalaistaminen.
Luettelon viimeinen kohta oli dramaattisempi: Ääritapauksessa salamurha tai terrori-isku.
”Uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta", sanoi Niinistö vaalikeskustelussa 2017 kaksi päivää HS:n uutisen jälkeen.
Salamurhan liittämistä uhkakuvien luetteloon Niinistö pitää yhä ”tietysti runsaasti ylimitoitettuna”.
”Ja sitten siinä yhdessä kohdassa viitattiin, että Venäjä jotenkin minua tukisi.”
Asiantuntijat olivat arvioineet yhdeksi Venäjän mahdolliseksi tavoitteeksi pyrkimyksen ”nostaa Kremlin ehdokas Suomen presidentiksi ja siten korkeimmaksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi vallankäyttäjäksi”.
Ryhmä oli arvioinut, että Venäjän kannalta toivottava lopputulos voisi olla sekin, että istuva presidentti jatkaa, mutta väsyneenä, nöyryyttävän likakampanjan läpikäyneenä, joutuen harjoittamaan liennytystä radikalisoituneen ja polarisoituneen yhteiskunnan rauhoittamiseksi.
”Pidin hiukan erikoisena sitä, että nimeni vedettiin jonain venäläisten mahdollisesti suosimana”, Niinistö sanoo.
Hän kuvaa nyt raporttia muilta osin asialliseksi.
”Nehän oli oikeastaan sitä, mitä Yhdysvalloissa nähtiin tapahtuneen. Ei [reaktiossani] ollut kyse mitenkään siitä, etteikö Venäjää voisi arvostella tai arvioida.”
Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö arvioi nyt HS:lle, että kohu syntyi, koska muistiossa puhuttiin uhista, ”joista Suomessa ei ole tavattu puhua”. Suomen ulkopolitiikka meni hänen mukaansa uusiksi 24. helmikuuta Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
”Vanhemmassa poliitikkokaartissa eli [sitä ennen] vielä vahva käsitys, että Venäjän karhua ei pidä ärsyttää. Että pitää mieluummin olla vaiti joistain asioista ja sitä kautta Suomi säilyttäisi erityisen luottamuksellisen suhteen Venäjän kanssa”, Jussi Niinistö sanoi.
Presidentti Niinistö taas sanoo ihmettelevänsä puheita siitä, että Suomi olisi ollut vielä 2000-luvullakin erityisen varovainen suhteessa Venäjään.
”Ainakaan minun aikanani ei ollut. Ja tiedän kyllä, että edeltäjäni Tarja Halonenkin on teräväkielinen ja varmaan käytti sitä.”
Niinistö nostaa omasta toiminnastaan kolme esimerkkiä.
Vuonna 2012 Venäjän asevoimien komentaja Nikolai Makarov piti Helsingissä Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa puheen, jota Niinistö kuvaa ”oudoksi”.
Venäläiskomentaja muun muassa varoitti Suomea veljeilemästä Naton kanssa. Makarov sanoi puheessaan Suomen osallistumisen sotilasliiton sotaharjoituksiin todistavan, että ”Suomi on vähitellen liittymässä Nato-toiminnan piiriin”.
Makarovin mukaan tämä voisi jopa aiheuttaa uhan Venäjän turvallisuudelle. Hän kehotti Suomea pysymään Naton ulkopuolella ja mieluummin tiivistämään sotilasyhteistyötään Venäjän kanssa.
Puheen jälkeen Makarov tapasi presidentti Niinistön Mäntyniemessä. Keskustelun tarkkaa sisältöä ei ole kerrottu julkisuuteen.
”Olen aivan varma, että yksikään venäläinen komentaja ei ole länsimaassa saanut niin selvää suoraa palautetta kuin mitä minä annoin hänelle puheesta”, Niinistö sanoo.
Varovaisuutta ei hänen mukaansa ollut myöskään Suomen reaktiossa Krimin valtaukseen vuonna 2014.
Niinistö sanoo, että presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (tp-utva) kokoontui vain päivää sen jälkeen, kun ”nämä pienet vihreät miehet olivat temppunsa tehneet”. Presidentin mukaan muissa Euroopan maissa näkemyksiä oltiin vasta muodostamassa.
”Euroopassa vallitsi vielä suuri epätietoisuus, että voidaanko nyt venäläisiä osoittaa sormella, kun ei oikein tiedetä, mitä siellä tapahtui. Suomi kuitenkin selvästi tuomitsi Krimin valtauksen jo silloin sunnuntaina. Me olimme ensimmäisiä.”
Maaliskuussa 2016 presidentti Niinistö tapasi Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin Saksassa Münchenin kansainvälisessä turvallisuuskonferenssissa.
”Sekin oli legendaarinen kohtaaminen”, Niinistö sanoo.
”Ripitin hänet aika pahasti televisiokameran edessä siitä Suomeen tuotettavasta, niin sanotusta pakolaisvirrasta.”
Pakolaiskriisin alkuvaiheessa lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välillä Suomeen saapui 1 757 turvapaikanhakijaa Venäjältä. Toiminta vaikutti Venäjän järjestämältä. Niinistö otti tilanteen puheeksi lehdistötilaisuudessa.
Sitä ennen Medvedev oli todennut saksalaiselle lehdelle, ettei Venäjä voi estää turvapaikanhakijoiden saapumista rajan yli.
”Aiemmin ilman viisumia ei ollut rajalle asiaa”, Niinistö huomautti Medvedeville. Lisäksi hän muistutti Venäjän pääministeriä siitä, että "Venäjä että Suomi ovat turvallisia maita, joten turvapaikanhakijoiden siirtymisellä yhdestä toiseen ei pitäisi olla perusteita”.
Kun mietitään tätä nyt käytävää suomettumiskeskustelua, näettekö kuitenkin varovaisuutta siinä, miten me täällä keskenämme olemme puhuneet Venäjästä?
”Tietysti semmoista perusvarovaisuutta on voinut olla.”
Presidentti Niinistön mukaan häntä voidaan ”ehkä moittia siitä”, että hän ei ole julkisuudessa pitämissään puheissa käyttänyt yhtä kovaa kieltä kuin jotkut toiset läntiset johtajat.
”En ole pitänyt täällä sellaisia yksinpuheluja, missä komealla otsakkeella haetaan julkisuutta haukkumalla poissaolevaa. Käytin kovempaa kieltä suoraan kasvoista kasvoihin. Se on minun tapani toimia.”
