Venäjä on joutunut Ukrainassa entistä vahvemmin puolustuskannalle, ja tiistaina muun muassa Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi kertoi Venäjän romahduksesta Hersonin alueen pohjoisosassa.
Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola pitää Venäjän tilannetta vaikeana. Jos asian kääntää toisin päin, Ukrainan tilanne on puolestaan tällä hetkellä hyvä.
– Ukrainalla on selkeästi nyt voiton avaimet, hän sanoo Sensuroimattomassa Päivärinnassa.
Aaltola katsoo, että Ukrainan voitto lähenee, kun sen joukot kykenevät iskemään eteläiselle rantaviivalle, eli viemään hyökkäyksen Mustanmeren rannalle Mariupolin tasolle.
– Silloin käytävä Venäjältä Krimille katkeaa ja voi sanoa, että Ukraina on tavattoman lähellä voittoa tai ratkaisevaa iskua, hän sanoo.
Tällä hetkellä Venäjällä ei ole oikein eväitä tehdä mitään. Aaltolan mukaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin syyskuussa julistama osittainen liikekannallepano näyttää lähinnä siltä, että ”tehdään paljon asioita”. Se on osoitettu myös merkiksi Venäjän kansalle tästä ”tekemisestä”.
Samaan aikaan Venäjän johto vilauttelee maan ”vallan arsenaaleja”, eli puhuu esimerkiksi ydinaseista tai joukkotuhoaseista. Sekä Putin että hänen lähipiiriinsä kuuluva ex-presidentti Dmitri Medvedev ovat heitelleet enemmän tai vähemmän suoria viittauksia maan ydin- ja joukkotuhoaseisiin.
Nämä puheet ovat yleistyneen etenkin viime aikoina, kun Venäjän sotatoimien edistyminen Ukrainassa on käynyt entistä tuskaisemmaksi sekä kun Ukraina on alkanut vapauttaa alueitaan Venäjän miehityksestä ja ottaa merkittäviä voittoja.
– Tavallaan korostetaan sitä, että Venäjä on kuitenkin vielä vahva, vaikka häviö saattaakin nyt tulla, Aaltola sanoo venäläisten ydinasepuheista.
Hyökkäyssodan piti pönkittää presidentti Vladimir Putinin valtaa, mutta toisin kävi. AOP
Kritiikkiä jo kotimaassakin
Kun Putin ilmoitti ”erikoisoperaatioksi” kutsumansa hyökkäyssodan käynnistymisestä 24. helmikuuta, tuolloin Venäjällä uskottiin voittoon kolmessa päivässä. Ukrainan piti romahtaa Venäjän sotilasmahdin edessä ja ukrainalaisten luultiin ottavan venäläiset avosylin vastaan.
– Tämänhän piti olla voimakkaan valtion hyökkäys heikkoon valtioon, Aaltola muistuttaa Venäjällä vallinneesta ajattelusta.
– Usein tällaisissa sodissa saattaa käydä juuri päinvastoin, jos sitä ei mietitä ja harkita kunnolla. Tämähän oli järjetön sota alun alkaenkin.
Seitsemän kuukautta myöhemmin todellisuus on alkanut valjeta myös Venäjällä, jossa Putinin sotaa kohtaan on kritisoitu aiempaa avoimemmin. Kriitikkojen joukossa on ollut niin venäläisiä asiantuntijoita kuin Putinin liittolaisiakin, kuten tšetšeenijohtaja Ramzan Kadyrov.
Esimerkiksi venäläinen ulkopolitiikan asiantuntija Maksim Jusin arvosteli Kremlin toimintaa valtiollisella Rossija 1 -televisiokanavalla viikonloppuna. Suoran kritiikin esittämistä Venäjän valtion kanavalla voi pitää poikkeuksellisena.
– Suurvaltojen kannattaisi ylipäänsä vetäytyä silloin, kun he vielä voivat, Aaltola kommentoi Sensuroimattomassa Päivärinnassa.
– Jos sotaa ollaan häviämässä, on turha tuplata panoksia, koska se ei välttämättä vaikuta sodan kulkuun.
Aaltolan mukaan vetäytyminen olisi myös Putinin kannalta järkevää. Hän muistuttaa, että suurvallat ovat aiemminkin vetäytyneet sodista ja jääneet ilman voittoa. Esimerkiksi Yhdysvallat joutui vetäytymään Vietnamista ja selvisi sitä arvilla.
– (Vetäytyminen) olisi järkevää tässä tilanteessa, koska nyt on kysymys, miten tämä vaikuttaa Venäjään ja Putinin valtaan. Sodan piti pönkittää sitä, mutta nyt kävi toisinpäin, hän sanoo.
– Järkevä hallitsija poistaisi haitan.
Aaltola arvioi, että todennäköisin skenaario on heikkenevä Venäjä. Tilanne olisi tällöin arvaamaton – myös Suomen kannalta. Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi maan sisäiset valtakamppailut saattavat Aaltolan mukaan ryöpytä ylitse.
– Mitä tehdään tilanteessa, jossa Venäjä heikkenee? Kuka kontrolloi ydinaseita? hän pohtii.
– Sekään ei ole kauhean lohdullinen skenaario, mutta se on hyvin erilainen skenaario kuin se, että Venäjä olisi voittanut sodan.
Putinin ja Venäjän ero
Kysymys siitä, voiko Venäjän heikko menestys vaikuttaa myös Putinin asemaan, on monen huulilla.
– Kyllähän hävitty sota voi saada väestössä aikaan kuohuntaa, mutta vaikuttaako se sitten vallan kammareihin? Aaltola pohtii.
Aaltola muistuttaa, että muiden samankaltaisten maiden tapaan Venäjä on rakennettu korttitaloksi, jossa huipun romahtaminen vaarantaa kaikki muutkin. Osaa saattaa myös pelottaa Putinin kaatuminen siksi, että he voivat itse joutua siinä tapauksessa tilille Venäjän sotarikoksista.
Kaikesta huolimatta Aaltola uskoo, että asiaa on varmasti pohdittu myös Venäjällä.
– Iso kysymys liittyy siihen, kuinka paljon Kremlissä pelätään? Luulen, että siellä pelätään enemmän kuin Ukrainassa tällä hetkellä, hän sanoo.
Myös Venäjän ulkopuolella suhtautuminen Putiniin on muuttunut.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi antoi tiistaina määräyksen, joka kieltää neuvotteluiden käymisen Putinin kanssa. Zelenskyin mukaan neuvotteluita voidaan käydä Venäjän kanssa, mutta ei Putinin.
Aaltola huomauttaa, että myös muualla tehdään eroa Putinin ja Venäjän välillä. Esimerkiksi Puola on alkanut puhua ”Putinin regiimistä” Venäjän sijasta, missä Aaltolan mukaan on kyse taktiikasta.
– Eli erotetaan Putin tavallaan Venäjä-kysymyksestä ja laitetaan painetta siihen, että Putin syrjäytetään, koska sen jälkeen diplomaattisessa pöydässä voitaisiin saada aikaan jotain sellaista, jota ei maastossa ole saatu, hän sanoo.
Aaltolan mukaan osittainen liikekannallepano näyttää lähinnä siltä, että Venäjällä ”tehdään paljon asioita”. AOP
