Ulkomaat|Venäjän hyökkäys
Hersonissa pulaa on kaikesta ja ilmapiiri on odottava, Hersoniin jääneiden ystäviensä kanssa säännöllisesti puhuva ukrainalaispakolainen kertoo HS:lle.
Asukkaita Mykolajivissa Hersonin alueella elokuun lopulla. Kuvan ihmiset eivät liity jutussa esitettyihin ihmisiin. Kuva: Dimitar Dilkoff / AFP
Elina Saarilahti HS
Venäjä toteuttaa Ukrainalta miehittämillään alueilla niin kutsuttuja ”kansanäänestyksiä”. Perjantaista tiistaihin kestävien äänestysten tarkoitus on liittää Luhanskin, Donetskin Hersonin ja Zaporižžjan alueet Venäjään.
Venäjän joukkojen on raportoitu kulkevan ovelta ovelle äänestyskuponkien kanssa. Niistä Hersonin alueelta paennut Jelizaveta ei kuitenkaan osaa kertoa kovin paljon. Hän kertoo alueelle jääneiden tuttaviensa välttelevän kotoaan poistumista.
”He pelkäävät eivätkä käy kaupungissa, ovat vanhoja ihmisiä. Sanoivat, että ennen keskiviikkoa he eivät aio poistua kodistaan minnekään”, Jelizaveta kertoo.
Hän ei tiedä ystäviensä joukosta ketään, joka olisi käynyt äänestämässä.
Jelizaveta on kotoisin Venäjän miehittämältä Hersonin alueelta, mutta saanut ulkomailta turvapaikan. Alueelle jääneiden ystäviensä ja tuttaviensa kanssa hän kertoo kuitenkin puhuvansa usein. Monet heistä ovat iäkkäitä, kuten hän itsekin.
Venäjän järjestämä kansanäänestys loppuu tiistaina 27. syyskuuta. Jelizavetan ystävien ovella oli ainakin lauantaihin asti käynyt vain omia karkureitaan etsiviä valkonauhaisia, Donetskista ja Luhanskista värvättyjä sotilaita, hekin kolmisen viikkoa sitten.
”Hersonissa on hyvin paljon tuollaisia Donbasista värvättyjä joukkoja. Ystäväni tietysti pelästyivät valtavasti”, Jelizaveta kertoi HS:lle sunnuntaina puhelimitse.
”Yli 70-vuotiaita, lapset ovat ulkomailla ja pyytäneet lähtemään, mutta he pelkäävät, etteivät kestäisi lähtöä”, Jelizaveta kertoo.
HS ei onnistunut tavoittamaan Venäjän miehittämillä alueilla asuvia paikallisia suoraan. Monilla on venäläinen sim-kortti ja he pelkäävät, että heidän puhelujaan kuunnellaan. Myöskään Jelizaveta ei turvallisuussyistä tahdo, että häntä tai tai hänen tuttaviaan voidaan tunnistaa haastattelusta. Siksi HS ei kerro Jelizavetan oikeaa nimeä tai sitä, missä hän nyt oleskelee.
Mies äänesti maanantaina Sevastopolissa Krimillä, Ukrainalta miehitettyjen alueiden liittämisestä Venäjään. Kuva: Aleksei Pavlišak / Reuters
Jelizaveta tietää, että joillekin on tarjottu äänestämisestä rahaa. Se on taloudellisesti vaikeassa tilanteessa oleville ihmisille tervetullutta. Jelizaveta kertoo, etteivät ukrainalaiset pankit toimi enää miehitetyillä alueilla, joten ukrainalaisista eläkkeistä tai lasten lähettämistä rahallisista avustuksista ei ole iloa.
Hersonin alueella siirryttiin toukokuussa käyttämään Venäjän ruplaa valuuttana. Herson oli ensimmäinen suurkaupunki, jonka Venäjä sai vallattua, kun se oli hyökännyt Ukrainaan helmikuun lopulla.
Kaupungilla halutaan vaihtaa ruplia ja euroja. Hryvnia ei halua kukaan, vaikka kaupoissa hryvnia ja ruplia käytetään rinnakkain, Jelizaveta kertoo.
Tosin ei niistä kaupoista Jelizavetan tuttujen mukaan saa ruplillakaan juuri mitään. Kaikesta on puutetta. Siksi ihmiset ovatkin tyytyväisiä saadessaan ilmaisia avustuksia.
”Ystävälleni kerrottiin, että avustuksia saa kaupungista joltain pisteeltä. Mutta ei tuosta vain, passi piti näyttää. Elintarvikkeet saanut oli vanha mies, hän oli vain iloinen siitä, että joku antoi hänelle täyden elintarvikekassin. Ei hän tiedä, mikä taho se oli. Hän näytti passinsa ja tiedot kirjattiin ylös. Voihan olla, että niitä käytetään kansanäänestyksessä”, Jelizaveta pohtii.
HS on julkaissut aikaisemmin Meduzan artikkelin, jonka mukaan Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä on perustanut avustuskeskuksia Venäjän miehittämille Ukrainan alueille. Meduzan mukaan tavoitteena on voittaa paikalliset asukkaat puolueen puolelle.
Lue lisää: Venäjän valtapuolue pönkittää kannatustaan Ukrainan miehitetyillä alueilla – Taustalta löytyy mies, jolle povataan merkittävää asemaa vallankahvassa
Talot ovat Hersonissa jääneet tyhjilleen, kun nuoret ovat paenneet. Jäljellä on pääasiassa vanhuksia, Jelizaveta kertoo.
”Eilen puhuin ystäväni kanssa, jonka kadulla on noin kaksikymmentä omakotitaloa. Vain yksi perhe on jäänyt”, Jelizaveta kertoo.
Hän arvelee kuulemansa perusteella, että Hersoniin on jäänyt noin viidennes asukkaista: enimmäkseen 70–80-vuotiaita vanhuksia sekä näiden viisikymppisiä lapsia, jotka eivät ole voineet jättää iäkkäitä vanhempiaan.
Ihmiset pelkäävät, välillä netti ei toimi, valot katkeavat säännöllisesti. He varustavat kellareitaan ja tekevät säilykkeitä. Keräävät vettä sieltä, mistä voivat. Odottavat.
”Kesä on kesää, Herson on Etelä-Ukrainaa, ja vielä on lämmin. Mutta ihmiset eivät tiedä, mitä on tulossa ja kuinka elää.”
Ilmapiiri on odottava, Jelizaveta kertoo. Ihmiset eivät usko, että venäläiset ovat tulleet jäädäkseen.
