Ulkomaat|Venäjän hyökkäys
Länsiliittolaiset ovat eri mieltä siitä, tulisiko Ukrainaan toimittaa hävittäjiä.
Hanna Freyborg HS
Ukraina toivoo hartaasti saavansa länneltä hävittäjiä, mutta sen läntiset liittolaiset eivät ole päässeet asiasta yksimieliseen ratkaisuun.
Yhdysvallat on ilmoittanut, ettei se lähetä F-16-hävittäjiä Ukrainaan – ainakaan toistaiseksi, verkkolehti Politico kirjoittaa.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vastasi toimittajien kysymyksiin maanantaina Valkoisessa talossa järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Kun toimittaja kysyi tilaisuudessa Bideniltä, aikooko Yhdysvallat lähettää Ukrainaan Kiovan pyytämiä hävittäjiä, presidentti vastasi yhdellä sanalla:
”Ei.”
Sen sijaan Ranskalla ja Puolalla näyttäisi olevan halua hyväksyä Ukrainan hävittäjäpyynnöt, kertoo Reuters.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kommentoi toimittajille Haagissa maanantaina, että ”mikään ei sinänsä ole mahdotonta”, kun kyse on Ukrainalle annettavasta aseavusta. Macron kommentoi asiaa keskusteltuaan Hollannin pääministeri Mark Rutten kanssa.
Rutte valitsi sanansa Macronia varovaisemmin. Hänen mukaansa hävittäjät ”eivät ole tabu”.
”Mutta se olisi iso askel”, Rutte sanoi, ja jatkoi, että Ukraina ei ole pyytänyt Hollannilta F-16-hävittäjiä, eikä asia sen vuoksi ole ajankohtainen.
Macron puhui Ranskan televisiossa ennen Bidenin Washingtonissa antamia lausuntoja.
Macronin mukaan hävittäjäviennin kaltaiset toimet riippuvat monesta tekijästä, kuten siitä, että asetoimitukset eivät saa kärjistää sotaa. Aseet eivät Macronin mukaan myöskään saisi olla sellaisia, joilla todennäköisesti iskettäisiin Venäjän maaperälle.
Macronin mukaan Ukrainan puolustusministeri Oleksi Reznikov tapaa Ranskan puolustusministerin Sebastien Lecornun Pariisissa tiistaina.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi niin ikään ennen Bidenin maanantaista ilmoitusta, ettei Puola ole sulkenut pois mahdollista F-16-koneiden toimittamista naapurimaahan Ukrainaan.
Morawiecki kommentoi pääministerin verkkosivulla, että mahdollinen hävittäjäsiirto tapahtuisi ”täydellisessä koordinaatiossa” muiden Nato-maiden kanssa.
Ukrainan presidentin Volodomyr Zelenskyin kansliapäällikkö Andri Jermak pitää Puolan viestiä ”positiivisena signaalina”. Jermak kertoi lisäksi Telegram-kanavallaan, että Ranska ”ei sulje pois” mahdollista hävittäjävientiä.
Tokiossa tiistaina vieraillut Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan kiitti Japania maan Ukrainaan toimittamasta aseellisesta avusta. Stoltenberg vieraili maanantaina Etelä-Koreassa, jossa hän kehotti Soulia lisäämään sotilaallista tukeaan Ukrainalle.
Bidenin kommentti tuli pian sen jälkeen, kun Ukrainan presidentti Zelenskyi kertoi Venäjän aloittaneen ”suuren koston” Ukrainaa vastaan, kertoo Reuters. Samalla Venäjä kertoi edenneensä Donetskin maakunnassa, vaikka Ukraina kiistikin venäläisvoitot.
Zelenskyi on varoittanut jo useiden viikkojen ajan, että Venäjä aikoo voimistaa hyökkäystään Ukrainaan. Samalla presidentti on vedonnut länsimaihin, jotta ne antaisivat mahdollisimman pikaisesti raskasta aseistusta Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.
Ukrainan viranomaiset kertoivat F-16-hävittäjien olevan maan toivelistan kärjessä sen jälkeen, kun toivotuista moderneista Leopard 2 -taistelupanssarivaunuista saavutettiin sopu Saksan ja Yhdysvaltojen kanssa viime viikolla.
Vaikka Venäjän laajemmasta uudesta hyökkäyksestä ei maanantaina ollut merkkejä, Itä-Ukrainan niin kutsutun Donetskin ”kansantasavallan” johtajan Denis Pušilinin mukaan venäläisjoukot olisivat saaneet jalansijaa hiilikaivoskaupunki Vuhledarissa. Ukraina on kuitenkin kertonut torjuneensa venäläisten hyökkäykset alueella.
Venäjän valtiollinen uutistoimisto Tass siteerasi Pušilinia, jonka mukaan venäläisjoukot etenisivät Vuhledarin alueella, jossa hänen mukaansa ”taistellaan kirjaimellisesti jokaisesta metristä”.
Pušilinin neuvonantaja Jan Gagin kertoi Tassille, että Wagner-palkkasotilasryhmän jäsenet olivat saaneet osittain hallintaansa Bahmutiin johtavan huoltotien, jonka valtaaminen on ollut Moskovan tavoitteena jo pitkään.
Vain päivää aiemmin Wagner-johtaja Jevgeni Prigozhin väitti taistelijoidensa vallanneen Blahodatnen kylän Itä-Ukrainassa. Kiova puolestaan väittää torjuneensa kylään kohdistuneet hyökkäykset.
Reuters korostaa, ettei se ole kyennyt itsenäisesti vahvistamaan asiaa. Tiedot taisteluista kertovat kuitenkin sen, että Venäjä on saavuttanut alueella vähäisiä voittoja.
Zelenskyi on toivonut, että länsi nopeuttaisi lupaamiensa panssarivaunujen ja muiden aseiden toimittamista. Länsiliittolaisten lupaamien taistelupanssarivaunujen toimitusaika on arvioitu useiden kuukausien mittaiseksi.
Britannian puolustusministeri Ben Wallace on kertonut, että Ukrainaan lahjoitetut 14 Challenger-panssarivaunua olisivat etulinjassa huhti- tai toukokuussa. Tarkempaa aikataulua ei ole kerrottu.
Yhdysvaltalaisen ISW-ajatushautomon mukaan lännen kyvyttömyys toimittaa Ukrainan tarvitsemaa aseellista apua viime vuonna oli tärkein yksittäin syy sille, miksi Ukrainan joukot eivät marraskuun jälkeen ole juuri edenneet. ISW:n tutkijat huomauttivat, että Ukraina voi silti valloittaa alueensa takaisin, kun länsiliittolaisten lupaamat aseet saadaan käyttöön.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi Tagesspiegel-lehden sunnuntaina julkaisemassa haastattelussa, ettei Saksa lähetä hävittäjiä Ukrainaan.
”Emme salli sotaa Venäjän ja Naton välillä”, Scholz sanoi.
Scholz kertoi myös, ettei Saksa aio lähettää maavoimien joukkoja Ukrainaan.
