Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Venäjän hyökkäys | Katso suorana, kuinka Suomen viimeinen suuri Lenin-patsas katoaa katukuvasta

Kotimaa|Venäjän hyökkäys

Keskustelu Kotkan Lenin-patsaan kohtalosta kiihtyi viime keväänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. HS näyttää Ilta-Sanomien suoraa lähetystä patsaan siirtämisestä kello 12.45 alkaen.

Suomen viimeinen iso Lenin-patsas poistuu tiistaina katukuvasta, kun Kotkassa sijaitseva Lenin-patsas siirretään pois.

Kotkan kaupunginvaltuusto päätti kesällä, että patsas siirretään maakuntamuseon varastoon. Kotkan kaupungin mukaan patsaan siirto varastoon tapahtuu tiistaina 4.10. kello 13.

HS näyttää Ilta-Sanomien suoraa lähetystä patsaan siirtämisestä noin kello 12.30 alkaen.

Patsas kuuluu Kotkan kaupungin taidekokoelmiin, ja sen myöhemmästä näyttelykäytöstä päättää Kymenlaakson museo.

Patsaan siirtämisestä on kiistelty vuosien aikana useasti ja sitä on töhritty. Keskustelu patsaan kohtalosta kiihtyi viime keväänä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

Kotkalainen taiteilija Jukka ”Sili” Alajääski pohtii, olisiko muuta kuin esittävää patsasta vaadittu siirrettäväksi. ”Tietysti on hyvä, jos tilalle tulee jokin paikallisen taitteilijan veistos. Meillä on paljon hyviä taiteilijoita täällä”, hän sanoo. Kuvassa myös Bednarskin veistos Leninin puuttuvasta käsivarresta. Kuva:  Juha Metso

Vuonna 1979 paljastettu patsas oli alun perin lahja Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta, joka vielä tuolloin kuului Neuvostoliittoon.

Virolaisen kuvataiteilijan Matti Varikin veistämä Leniniä esittävä patsas sijaitsee Kotkan keskustassa Kotkansaaressa Pohjoispuistokadun aukiolla.

Patsaan sijoituspaikka valittiin niiden rakennusten läheisyyteen, joissa Lenin on 1907 Kotkassa käydessään yöpynyt.

Lenin myös asteli aikoinaan patsaan viereistä katua Kotkan työväentaloon ja osallistui siellä Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen salaiseen kolmanteen konferenssiin.

Hannu Häkkisen mielestä Lenin-patsas on osa Kotkan historiaa, eikä sitä pitäisi yrittää pyyhkiä pois. Kuva:  Juha Metso

Patsaasta on kiistelty aiemminkin ja sitä on myös töhritty. Vuonna 1987 Leninin pää ja käsi maalattiin spray-maalilla hehkuvan punaisiksi.

Patsaan tuhriminen on sekoittanut aikoinaan Suomen ulkopolitiikkaakin. Ulkoministeri Paavo Väyrynen joutui aikoinaan esittämään Neuvostoliiton Suomen suurlähettiläälle Vladimir Soboleville "pahoittelunsa Kotkassa sunnuntain vastaisena yönä V.I. Leninin patsaaseen kohdistuneesta ilkivallasta".

Vuonna 1995 patsaan yhteyteen paljastettiin Port of Kotka -taidenäyttelyn osana Krzysztof Bednarskin veistos Leninin puuttuvasta käsivarresta.

Myös Bednarskin veistos siirretään tässä vaiheessa varastoon, kertoo Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannunen.

”Sille voi löytyä uusi merkitys myöhemmin osana museon näyttelyä tai muussa yhteydessä”, Hannunen kertoo.

Kaija Merimaa katsoo, että patsas toi monille pahaa mieltä. ”On ihan hyvä, että se siksi siirretään”, hän sanoo. Kuva:  Juha Metso

Turusta poistettiin aiemmin keväällä Leninin rintakuva Puolalanmäeltä, koska se oli ”herättänyt yleisössä ja mediassa toistuvasti tunteita ja keskustelua Venäjän Ukrainaan aloittamien sotatoimien johdosta”.

Leningradilta lahjaksi saatu Leninin rintakuva oli ollut Turun keskustassa vuodesta 1977. Rintakuva siirrettiin Turun museopalveluiden säilytystiloihin.

Leniniä esittäviä patsaita on yhä kaksi sisätiloissa Tampereen Lenin-museossa.

Reino Sunin on ehdottanut jo Kymen Sanomien yleisöosastolla, että patsas laitettaisiin esille Merikeskus Vellamoon. Kuva:  Juha Metso

Helsingissä puolestaan poistettiin elokuussa Hakaniemenrannassa sijannut Maailman rauha -patsas.

Moskovan kaupungin Helsingille lahjoittama veistos Maailman rauha paljastettiin vuoden 1990 tammikuussa. Sen on tehnyt Oleg Kirjuhin.

Veistos siirrettiin Helsingin taidemuseon osoittamaan varastoon itäiselle Uudellemaalle. Kaupunki ja taidemuseo päättävät veistoksen myöhemmästä kohtalosta.

Kotkassa sijaitseva kookas pronssinen rintakuva esittää Venäjän vallankumouksen johtohahmoa V.I. Leniniä, joka oli yksi Neuvostoliiton perustajista. Kuva:  Juha Metso