Venäjän hyökkäys | Stoltenberg pyytää Ukrainaan aseapua Etelä-Korealta – Tutkija ei usko apuun, mutta porsaanreikä voi auttaa Ukrainaa

Etelä-Korea yli kaksinkertaisti asevientinsä viime vuonna, mutta sen laki kieltää aseiden viennin sotaa käyviin maihin. Asiantuntija ei usko, että Etelä-Korea muuttaisi lakia. Maa pelkää Venäjän lisäävän yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa.

Maanantaina Soulissa vieraileva Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pyysi Etelä-Korealta sotilaallista tukea Ukrainalle. Etelä-Korea on kasvava aseiden viejä, mutta sen laki kieltää aseviennit maihin, joissa on käynnissä sotilaallinen konfliktin.

Stoltenberg vetosi Etelä-Koreaa muuttamaan lainsäädäntöään. Hän muistutti, että monet Nato-maat, kuten Saksa ja Norja, olivat tehneet näin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainassa helmikuussa 2022.

”Jos uskomme vapauteen, demokratiaan, jos emme halua itsevaltiuden ja tyrannian voittavan, he tarvitsevat aseita”, hän sanoi puhuessaan Chey-instituutissa Soulissa uutistoimisto Reutersin ja CNN-kanavan mukaan.

Vierailu tuskin ajaa Etelä-Koreaa muuttamaan lainsäädäntöään, arvioi johtava tutkija Bart Gaens Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmasta. Suora aseapu Ukrainalle ei ajaisi Etelä-Korean etua.

”Ilmassa on pelko siitä, että Venäjä alkaisi tehdä yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa aiempaa avoimemmin esimerkiksi ydinaseisiin liittyen”, Gaens sanoo.

Yhdysvallat on sanonut, että Venäjä tekee yhteistyötä Pohjois-Korean kanssa jo nyt. Sen tiedustelu on muun muassa syyttänyt Pohjois-Koreaa aseviennistä Venäjälle. Maa ei ole tunnustanut asiaa.

Gaensin mukaan Etelä-Korean lainsäädäntö jättää kuitenkin porsaanreikiä, jotka mahdollistavat epäsuoran aseviennin Ukrainaan. Maa pystyy näet myymään aseita Yhdysvaltoihin ja Euroopan Nato-maihin, jotka puolestaan vievät sotakalustoa Ukrainaan.

Etelä-Korea on allekirjoittanut sopimuksia myydäkseen satoja panssarivaunuja Eurooppaan, kertoo Reuters. Lisäksi Yhdysvallat on sopinut ostavansa maalta noin 100 000 tykistöammusta.

Suurimman asekaupan Etelä-Korea on tehnyt Ukrainalle runsaasti sota-apua toimittaneen Puolan kanssa. Yli 12 miljardin dollarin sopimuksessa Etelä-Korea on luvannut toimittaa Puolaan muun muassa lähes tuhat K2 Black Panther -panssarivaunua, satoja K9 Thunder -panssarihaupitseja ja kymmeniä KAI T-50 Golden Eagle -suihkukoneita, jotka sopivat myös taistelutehtäviin, kertoo The Washington Post.

Lehden mukaan Etelä-Korean asevienti oli marraskuussa 2022 ylittänyt 17 miljardia dollaria, kun se koko vuonna 2021 oli yhteensä reilut seitsemän miljardia dollaria.

Venäjän hyökkäys yli kaksinkertaisti Etelä-Korean aseviennin, mutta suunta on ollut kasvava jo aiemmin. Vuosina 2017–2021 Etelä-Korea oli maailman kahdeksanneksi suurin aseviejä, selviää Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutin (SIPRI) raportista. Sen edellä olivat Yhdysvallat, Venäjä, Ranska, Kiina, Saksa, Italia ja Britannia.

Kärkikahdeksikosta Etelä-Korea oli kasvattanut asevientiään selvästi eniten, jopa 177 prosentilla, kun vertasi edelliseen viiteen vuoteen.

Etelä-Korean hallitus tähtääkin siihen, että maa kohoaa maailman neljänneksi suurimmaksi aseviejäksi vuoteen 2027 mennessä, uutisoi Korea Joong Ang Daily -sanomalehti.

Etelä-Korean suosiota aseviejänä ovat lisänneet kohtuullisena pidetty hinta ja edistynyt teknologia. The Washington Post -lehden mukaan sen suosio on kasvanut etenkin maissa, jotka haluavat täydentää neuvostoaikaisista aseista koostuneita asevarastojaan.

Naton pääsihteerin Soulin vierailu on osa hänen Aasian-matkaansa, joka suuntaa Etelä-Korean jälkeen Japaniin. Japanilla on perinteisesti tiukka asevientiä koskeva lainsäädäntö, mutta Venäjän hyökkäys on saanut sen tarkastelemaan uudelleen lakejaan ja kasvattamaan puolustusbudjettiaan.

Etelä-Korea ja Japani ovat kumpikin viime vuosien ajan tiivistäneet yhteistyötään puolustusliitto Naton kanssa. Kesäkuussa 2022 Nato kutsui Aasia-Tyynimeri-alueen kumppanivaltionsa – Etelä-Korean, Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin – ensimmäistä kertaa huippukokoukseensa Madridissa.

Syksyllä Etelä-Korea avasi Nato-edustustonsa Brysseliin nelikosta viimeisenä, kertoo The Korea Herald -sanomalehti.

Etelä-Korean ja Japanin välien tiivistymisessä lännen kanssa on kyse pitkäaikaisesta kehityskulusta, Ulkopoliittisen instituutin Bart Gaens toteaa.

”Etelä-Korea ja Japani ovat tärkeitä liittolaisia edistämään vakautta alueella.”

Venäjän hyökkäys on syventänyt yhteistyötä entisestään. Gaensin mukaan myös Stoltenbergin Aasian-matkan tarkoituksena on osaltaan edistää vakautta Aasiassa, toisaalta hakea tukea Aasian liittolaisilta, kun länsi etsii yhteistä rintamaa tuomitsemaan Venäjän hyökkäyksen.

Ajatus siitä, että kyseessä on konflikti demokraattisten ja autoritaaristen valtioiden välillä on toki hyvin länsimaalainen, eikä suurin osa maailman maista jaa sitä, Gaens pohtii. Pohjois-Korean ja Kiinan diktatuurien kupeessa elävissä Etelä-Koreassa ja Japanissa Stoltenberg voi kuitenkin vedota, että se mikä tapahtui Ukrainassa, voisi käydä myös Aasiassa.